Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei pidä Lappeenrannan jätevesien johtamista Vuokseen toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona. Ympäristöviranomaiset tyrmäävät omassa yva-lausunnossaan vaihtoehdon, jolle kaupunki on jo ehtinyt hakea ympäristölupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.
Kaakkois-Suomen ELYn ympäristöviranomaiset perustelevat kantaansa vedenpuhdistamoissa aina silloin tällöin sattuvilla prosessihäiriöillä.
Lausunnon mukaan tällaisten poikkeustilanteiden vaikutukset Vuoksessa olisivat erittäin voimakkaita ja ne ulottuisivat Venäjän puolelle.
Hygieeninen haitta olisi merkittävä ja se vaarantaisi vesistön käytön uimavetenä. Myös Vuoksen veden käyttö Svetogorskin raakavetenä vaarantuisi.
Samoilla perusteilla ELY pitää lausunnossaan huonoina kaikkia kolmea vaihtoehtoa, joissa jätevedet purettaisiin Saimaaseen. Vain jätevesien purku Suur-Saimaaseen on tietyin ehdoin toteuttamiskelpoinen.
Vaihtoehdot Kaukaanselkä ja Keskisenselkä ovat lausunnon mukaan vastoin vesienhoidon tavoitteita.
Molemmat vaihtoehdot vaarantavat toteutuessaan veden laadulle ja ekologiselle tilalle Pien-Saimaassa asetetut tavoitteet.
Eikä Kaakkois-Suomen ELY näe hyvänä myöskään Suur-Saimaan vaihtoehtoa, jossa jätevedet purettaisiin Saimaaseen Joutsenon edustalla. Lausunnon mukaan tähän vaihtoehtoon liittyy riskejä ja epävarmuuksia pitkäaikaisvaikutusten osalta.
Sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta Joutsenon vaihtoehto on lausunnon mukaan erittäin huono. Vaihtoehtoa ei kuitenkaan pidetä täysin kelvottomana. Purkuputki pitäisi kuitenkin rakentaa paljon suunniteltua pidemmälle Suur-Saimaan suurille selille.
Jäljelle jää Rakkolanjoen vaihtoehto, joka on aikaisemmin kumottu eri oikeusasteissa muun muassa siksi, että veden virtaama joessa on liian pieni.
Kaakkois-Suomen ELYn asiantuntijat uskovat, että jäteveden aiheuttamaa fosforikuormaa voidaan vähentää 80 prosenttia uudella puhdistamolla ja puhdistustekniikalla.
Tänä syksynä aloitettava lisäveden pumppaaminen Saimaasta Rakkolanjokeen lisää lausunnon mukaan veden virtaamaa ja pienentää jäteveden osuutta joessa.
Ylitarkastaja Antti Puhalaisen mukaan Saimaasta Rakkolanjokeen vettä siirtävän putken ja pumppuaseman rakentaminen liittyy kaupungille Rakkolanjoen likaajana asetettuihin velvoitteisiin. Samasta syystä kaupunki on kunnostanut useilla miljoonilla Haapajärveä.
-Putken olemassaolo on kuitenkin otettu lausunnossa huomioon, hän sanoo.
Kaakkois-Suomen ELYn lausunto ei Puhalaisen mukaan ole vielä täystyrmäys Vuoksi-vaihtoehdolle. Kaupunki voi yhä hakea Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristölupaa jätevesien johtamiselle Vuokseen.
Lappeenrannan yli 30 vuotta kestäneen jätevesihankkeen aikaisempi historia ei kuitenkaan puolla kovakorvaisuutta tässä asiassa.
ELY pitää huonoina kaikkia vaihto-ehtoja, joissa jätevedet purettaisiin Saimaaseen.
Matti Saarela