Vuonna 2016 Lappeenrannasta saatetaan lentää kaupungin ja maakuntaliiton omistamalta lentokentältä. Kaupungin, Etelä-Karjalan liiton, Finavian ja liikenneministeriön sopimusluonnoksen kohtalo ratkeaa syksyn kuluessa.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ja maakuntajohtaja Matti Viialainen odottavat säätiömuotoiselle kentälle, Ruotsin mallille, yli miljoona euroa vuotuista valtion tukea. Kumpikin kuvailee hankkeen olevan ”myötätuulessa”.
Etelä-Karjalan liiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) sanoo, että lisäksi valtion pitäisi vastata lähivuosina eteen tulevasta kiitotien päällystyksestä. Se maksaa pari kolme miljoonaa eruoa.
Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto pistäisivät rahaa likoon tappiolla pyörivään lentokenttään.
-Emme me ole tässä mihinkään seikkailuun ryhtymässä ja kaupungin sekä maakuntaliiton rahoja tuhlaamassa. Riskiä otetaan, mutta ei kohtuuttomasti, arvioi Matti Viialainen.
Viialaisen mukaan Etelä-Karjalan liitto on varautunut sijoittamaan erikseen sovittavan summan säätiön peruspääomaan.
Kimmo Jarva kertoo, että säätiön valmisteleminen vaatii ehkä määrärahavarauksen kaupungin ensi vuoden budjettiin. Säätiötä olisi hyvä päästä valmistelemaan jo nyt syksyllä.
-Säätiön valmisteluun menee vuosi eli meillä voisi olla yksityinen lentokenttä vuonna 2016.
Lappeenranta käyttää lentoyhtiöiden tukemiseen eli markkinointiyhteistyöhön vuodessa noin 500 000 euroa. Jarva uskoo, että yksityisen maakuntakentän aikana tuosta markkinointirahasta voisi ehkä luopua.
-Vastaava summa voitaisiin laittaa lentokentän kehittämiseen. Tavoitteena on niin kilpailukykyinen kenttä toimintoineen ja maksuineen, ettei lentoyhtiöille enää tarvitsisi tuota markkinointirahaa maksaa.
Viialainen uskoo edellisen liikenneministerin Merja Kyllösen (vas.) kannustaman pilottihankkeen etenevän.
-Valtio tukee jo budjetissaan Finavian verkkoon kuulumattomia Seinäjoen ja Mikkelin kenttiä. Tälle samalle momentille olisi luontevaa sijoittaa jo tasapuolisuuden nimissä myös Lappeenranta, jonka kentällä on paljon paremmat kasvunäkymät ja suurempi matkustajamäärä.
Lappeenrannan kenttä tuottaa Finavialle tappiota reilusti yli miljoona euroa vuodessa. Nykyinen alle 100?000 matkustajamäärä pitäisi Viialaisen mukaan ainakin kaksin-kolminkertaistaa, jotta päästäisiin nollatulokseen.
Käytännön asioihin pitäisi päästä käsiksi pikimmiten.
-Edessä on kauppasopimus, liiketoimintasuunnitelma, lentokentän henkilöstön ja lennonjohdon järjestelyt sekä ympäristölupien päivitykset.
Anne Kotiharju