Kaisa Juntunen
Kaakon Jokitalkkari Manu Vihtonen viittoilee Muurikkalan padolla.
— Tuolta löysimme kaksi taimenen poikasta.
Äärimmäisen uhanalainen meritaimen on onnistunut vaeltamaan ja lisääntymään toistamiseen Urpalanjoen Suomen puoleisella alueella. Edellisen kerran poikasia löytyi kaksi vuotta sitten. Silloin se oli 30-vuotisen tarkkailujakson aikana ensimmäinen todiste siitä, että meritaimen lisääntyy luontaisesti Urpalanjoessa.
— Otimme taimenista torstaina DNA:n, josta selviää, ovatko ne alkuperäistä kantaa. Sillä on paljon luontoarvoa, sanoo toiminnanjohtaja Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta.
Kalan nousu ylemmäs kutupaikoille tyssää Urpalanjoessa Muurikkalan patoon. Se on yksityisen maanomistajan mailla, ja paikalla on pieni vesivoimala.
— Urpalanjokea on kunnostettu kolme vuotta, mutta kalan kulku nousee tässä edelleen pystyyn, Vihtonen harmittelee.
Muurikkalan padolla pitäisi tehdä muutostöitä, että vaelluskalat pääsisivät nousemaan sen ohi. Tällä hetkellä padossa on pieni kalatie, mutta kalat eivät pääse siitä kulkemaan.
— Luonnonmukainen kalatie maksaisi 20—40 000 euroa, tekninen kalatie 350—400 000 euroa, Vihtonen esittelee summia.
Rajajokiin perjantaina tutustunut maakuntajohtaja Matti Viialainen toivoo, että tilanteeseen löytyisi kompromissiratkaisu, joka tyydyttäisi niin voimalanomistajaa kuin kalakantaa.
Aarno Karels esittää, että paras vaihtoehto joen vaelluskaloille on, jos padonomistaja suostuisi luopumaan padosta korvausta vastaan. Jokea alas vaeltavan kalan ei tarvitsisi mennä enää padon turbiinin läpi. Energiaa voisi jatkossa tuottaa tuuli- ja aurinkovoimalla.
Mikään lakipykälä ei anna apua Urpalanjoen meritaimenelle.
— Jos tässä olisi kyse liito-oravasta tai viitasammakosta, niin suojelu olisi alkanut, sanoo Vihtonen.
Suomen puoleisella Urpalanjoella on kolme patoa. Venäjän puolella patoja ei ole.
Urpalanjoki tunnettiin aikoinaan yhtenä Suomen parhaimpana meritaimenjokena.
Urpalan-, Rakkolan-, ja Mustajokeen perjantaina tutustunut Viialainen yllättyi myönteisesti jokien vedenlaadusta. Vaikka ongelmiakin yhä on, kunnostustöillä on saatu paljon aikaan.
— Vedenlaadusta kalojen lisääntyminen ei ole kiinni, Viialainen totesi.
Viialainen kävi Muurikkalan padon lisäksi Joutsenkosken myllyllä, Luumäen Kirkkojoella, Haapajärvellä ja Rakkolanjoen ja Mustajoen kunnostetuilla koskilla.