Rannassa loistaa neonkeltaisia kiviä, huomasi maanomistaja loppukesällä. Ne osoittavat rantautumispaikkaa ja reittiä peremmälle.
Syvemmälle saareen on perattu leiriytymispaikka. Sen ympärillä risteilee tanakasti poljettuja polkuja. Puusta toiseen vedetyt liinat merkkaavat kenties laavupaikkaa. Roskia tai nuotiopaikkaa ei näy, mutta ihmisperäiset käryt paljastavat maahan kaivetun vessakuopan. Maastosta löytyy myös siirreltävä riukuistuin.
Suur-Saimaalla on tänä kesänä näkynyt paljon melojaryhmiä ja heitä tuodaan tänne, toteaa pop up -elämysmatkailukohteen mailleen saanut. Ryhmien vetäjästä vain ei ole tietoa.
Jokamiehenoikeuksia on ylitetty Saimaalla ennenkin, kertoo Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön asiamies.
— Jos täällä alkaa olla tällaista ohjattua toimintaa, pelisäännöt pitää saada selviksi. Vedet ovat kaikille avoimia, mutta maanomistajankin oikeuksia pitää kunnioittaa.
Virkistysaluesäätiön kohteet ovat kaikille avoimia. Niissä suositellaan vain parin yön yöpymisiä kerrallaan. Pidempään majoittuvien käytös on kismittänyt ihmisiä jo kauan. Pari kesää sitten Ilkonsaaren perukoilta löytyi myös itsetehty vessa.
— Purimme sen, mutta se syntyi sinne uudestaan. Rakennustarvikkeet eivät olleet suomalaisia. Vein paikalle venäjänkielisen lapun jossa kehotin ottamaan yhteyttä. Niin ei tapahtunut, Ollikainen toteaa.
Jokamiehenoikeuksien turvin kuka tahansa voi leiriytyä tilapäisesti melkein missä tahansa, kunhan ei pihapiirissä. Samaan paikkaan saa leiriytyä säännöllisestikin, kunhan oleskelut pysyvät lyhyinä. Oleskeluja saa järjestää myös kaupallisissa tarkoituksissa.
Majoittuminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa. Siitä ei saa jäädä pysyviä merkkejä tai rakennelmia. Jos jää, eikä leiriytyjä ilmoittele itsestään, asian selvittäminen on työlästä, myöntää ylitarkastaja Pekka Tuunanen ympäristöministeriöstä.
— Keinoiksi jäävät dokumentointi ja yhteydenotto poliisiin. Omatekoiset no camping -kyltit ovat laittomia. Niillä ei voi kieltää maihinnousua eikä tilapäistä telttailua.
Rikoslaki säätää kuitenkin hallinnan loukkauksesta, muistuttaa komisario Jarmo Junna Kaakkois-Suomen poliisista.
— Jos maastoa on merkitty ja vessakin kaivettu, sen tunnusmerkistö alkaa täyttyä.
Hallinnan loukkaus
Jos luvatta:
ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta.
käyttää toisen pihamaata kulkutienään.
käyttää toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla, kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla.
ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata, rakennuksen tai sen osan.
Lähde: Rikoslaki
Piia Kaskinen