Categories
Artikkelit

Teltta kävi liian kalliiksi ja pieneksi

Imatra Big Band Festival. Huippuartistien keikkojen kustannukset karkasivat 2000 hengen teltalta, eivätkä suomipopin isot nimet toteuttaneet festivaalin kantavaa henkeä. Osuuskunta on uusi mahdollisuus.

Liisa Kukkola

Imatra big band festivaalin olisi 2-3 vuotta sitten pitänyt luopua teltasta ja lähteä kulkemaan uuteen suuntaan.

Festivaaleja työkseen tutkivan ja Imatran big bandeja paikkakuntalaisena pitkään seuranneen kulttuurituotannon lehtorin Juha Iso-Ahon mukaan kevyen musiikin nykyiset kehityskulut ovat johtaneet siihen, että telttafestivaaleista on tullut taloudellisesti erittäin hankalia ellei suorastaan mahdottomia.

-Imatran 2 000 hengen teltta oli liian pieni, jotta sinne olisi voinut ostaa vetovoimaisia kansainvälisiä artisteja ja saada lipunmyynti kannattavaksi tuolla yleisömäärällä. Lipun hintaakaan kun ei voi nostaa järjettömästi, Iso-Aho sanoo.

 

Kansainvälisten artistien keikat maksavat nykyisin paljon, koska niiden tuloilla artistit yrittävät korvata pienentynyttä levymyyntiä. Myös keikoilla käytettävän tekniikan määrä on kasvanut valtavasti. Sen rakentaminen ja purkaminen maksaa paljon.

Kansainväliset artistit olivat kuitenkin se juttu, jolla Imatra Big Band erottautui kaikista muista kymmenistä suomalaisista festivaaleista, ja joiden vuoksi Imatralle matkustettiin muualtakin Suomesta. Ne kokosivat Imatralle tietyn musiikin ystävät yhteen.

-Muutamilla kotimaisilla artisteilla teltta saadaan kenties täyteen, mutta se ei tuo matkailullisesti tai taiteellisesti festivaalille mitään uutta. Ei kukaan lähde Imatralle katsomaan ”eppunormaaleita ja paulakoivuniemiä”, koska ne pystyy näkemään myös siellä missä itse asuu, Iso-Aho sanoo.

 

Teltta sinänsä ei ole este minkään festivaalin menestymiselle. Pitää vain osata valita oikeankokoinen teltta tai sitten muu tapahtumapaikka.

Iso-Ahon mukaan festivaali voi korostaa pienuuttaan tai suuruuttaan, mutta keskikokoisille nykyiset keikkahinnat ovat usein kohtalokkaita.

-Jälkiviisaasti voi todeta, että Imatralla olisi pitänyt olla esiintymispaikka, johon olisi mahtunut 6-8?000 henkeä. Silloin lipputulot olisivat riittäneet maksamaan kansainvälisten artistien keikoista syntyneitä kuluja. Kulttuuritalon viereinen rantanurmi Vuoksen rannassa ja Karelia-sali voisivat olla yhdessä vetovoimainen festivaalialue, Iso-Aho sanoo.

 

Konkurssiin lasketun Imatra big band -yhdistyksen raunioille aletaan rakentaa osuuskuntaa, joka yrittää jatkaa festivaalia Imatralla.

Iso-Aho ei laskisi paljon kerättävien osuuskuntamaksujen varaan.

-Enemmän kuin rahankeräyksen näen osuuskunnassa idean siitä, että Imatralla halutaan säilyttää festivaalin alkuperäinen idea ja pitää brändi hengissä. Osuuskunta onnistuu tehtävässään, jos se löytää uudestaan IBBF:n tärkeimmät arvot.

-Kaikki ei voi tietenkään alkaa samanlaisena uudestaan vaan pitää löytää nykyaikainen tapa tehdä asioita, ja tekijäporukkaan pitää saada eri-ikäisiä ihmisiä, jotta jatkuvuus olisi taattu.

Kirjoittaja:
Liisa Kukkola