Sen kylkeen 40 vuotta myöhemmin rakennettu tiilinen osa säilyy.
Rakennukset myllätään pohjia myöten. Kaivinkoneella kaivetaan pohjan alta vanhoja eristekerroksia: puuta, maata ja kiviä nousee hirsien välistä. Imuautolla vielä varmistetaan, että uusien eristeiden alle ei jää mitään haitallista.
Rossipohjan kannatinhirret jäävät paikoilleen. Rakennuksen hirsiseinät ovat hyvässä kunnossa, vain alinta hirsikerrosta joudutaan uusimaan.
Paikalleen saavat jäädä myös sisä- ja ulkokatto. Sisäkaton puupinta maalataan uudestaan.
— Katto on hyväkuntoinen, toteaa rakennusmestari Harri Räikkönen kaupungin Tilakeskuksesta.
Paikalleen jäävät myös aikoinaan liikuntahallin lämmönlähteinä olleet kuusi tiiliuunia. Lämpö vedetään kuitenkin kaupungin kaukolämpöverkosta kuten muuallekin Linnoitukseen.
Iso myllerrys on myös vesijohtojen, viemäröinnin ja ilmastoinnin rakentaminen — varsinkin kun taloon tulee kahvila keittiöineen.
Talon ulkopuolisia kaivutöitä seuraavat myös arkeologit.
— He ottavat talteen ja dokumentoivat mahdolliset löydöt, aikaisempien vaiheiden jäänteet, Etelä-Karjalan museon amanuenssi Miikka Kurri kertoo.
Aikataulu on tiukka. Valmista pitäisi olla maaliskuun lopulla.
— Pari viikkoa menee vielä purkamiseen, sen jälkeen päästään tekemään uutta, pääurakoitsija Rakennuslahikaisesta kerrotaan.
Nyt vielä on kuviteltava, miltä uusi Kehruuhuone näyttää: Hirsiseinät ovat saaneet lautavuorauksen ja punaruskean maalin. Tiiliosan hirsiosaan yhdistää lasinen yhdyskäytävä.
Työn edistymistä on käynyt kurkkimassa myös tilan tuleva vuokraaja Sari Kaasinen.
— Todella hieno rakennus, hirsiseinät tekivät vaikutuksen. Arkkitehtitoimisto on tehnyt hyvää työtä, joten sisälläkin vanha tunnelma saadaan säilymään, hän kiittää.
Itse hän paiskii töitä Kehruuhuone-konseptin kanssa. Vappuna talon toiminnot on määrä avata lappeenrantalaisille.
Kehruuhuoneen vaiheet
Rakennettu vankilan työhuonerakennukseksi noin 1840.
Tiilinen käymälärakennus valmistui 1880-luvulla.
Pohjoiseen päätyyn lisäosa 1920-luvulla, eteläiseen päätyyn 1930-luvulla.
Urheilutaloksi 1947. Kristiinankadun puolelle laajennus 1951.
Lähde: Miikka Kurri, Etelä-Karjalan museo.
Kaija Lankia