Categories
Artikkelit

Folland Gnat rullasi Lappeenrantaan

Lappeenranta. Karjalan ilmailumuseolla on mahdollisuus kartuttaa kokoelmiaan. Lisätilojen saanti on kiinni lentokentän yksityistämisestä.

Kirjoittaja:
Matti Saarela

Karjalan ilmailumuseon uusin museokone on Folland Gnat -suihkuhävittäjä. Kone siirrettiin Vantaalta Lappeenrantaan lavettiautolla keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Kone, jonka siipien kärkiväli on lähes seitsemän metriä, tuotiin yhtenä kappaleena erikoiskuljetuksena.

-Konetta on viimeksi säilytetty Helsinki-Vantaan lentokenttäalueella Blue Onen hallissa, Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen kertoo.

Karjalan ilmailumuseolla on hyvät mahdollisuudet saada vielä muitakin koneita kokoelmiinsa. Helsinki-Vantaan lentokenttä laajenee voimakkaasti, ja museokoneiden säilyttämiseen tarvittavat tilat alkavat olla kortilla Vantaan lentokentän ympärillä.

-Blue Onen hallin vuokrasopimus on menossa umpeen, ja hallissa olevat koneet jouduttiin sijoittamaan muualle, Marttinen kertoo.

 

Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistys on käynyt keskusteluja Suomen ilmailumuseon ja Ilmailumuseoyhdistyksen kanssa koneiden sijoittamisesta Lappeenrantaan.

-Me voimme tarjota kylmää hallitilaa, ja se kelpaa heille, Marttinen kertoo.

Karjalan ilmailumuseo toimii Lappeenrannan lentokentän kupeessa Finavialta vuokratulla alueella. Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistys on yrittänyt vuokrata Finavialta myös lisää maata uusien museokoneiden säilytysalueeksi.

-Finavialta ovat sanoneet, että hakemuksemme on siirretty aina kasan alimmaiseksi odottamaan Lappeenrannan lentokentän yksityistämistä koskevia päätöksiä, Marttinen selvittää.

 

Karjalan ilmailumuseolla on ollut jo viisi vuotta yksi Folland Gnat kokoelmissaan.

-Tämä kone seisoi aikaisemmin Hallin lentoasemalla muistomerkkinä. Se on ollut vuosia ulkona ja on sen takia vähän rapistuneen näköinen.

Folland Gnat edustaa 1950-luvun teknologiaa. Kevyt suihkuhävittäjä suunniteltiin ja rakennettiin Englannissa 1950-luvun alussa. Kuuluisaksi koneen teki Britannian kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n taitolentoryhmä Red Arrows, joka lensi tällä tyypillä taitolentonäytöksissä 1970-luvulle asti.

 

Suomen ilmavoimilla on ollut yhteensä 14 Folland Gnatia, joista neljä tuhoutui onnettomuuksissa.

Korkealla koneella päästiin lähelle äänennopeutta. Koneen huippunopeus oli 40 000 jalan korkeudessa 1 040 kilomeriä tunnissa (mach 0,98). Majuri Lauri Pekuri ylitti Gnatilla myös ensimmäisenä Suomessa äänennopeuden Luonetjärvellä heinäkuussa 1958.

-Äänennopeus saavutettiin kääntämällä kone lakikorkeudesta syöksyyn, Marttinen kertoo.

 

Tekniset tiedot

Moottori Bristol Siddeley Orpheus 701 B.Or.2.

Kärkiväli 6,75, pituus 9,10 ja korkeus 2,3 metriä.

Tyhjäpaino 2 331 ja lentoonlähtöpaino 3 950 kiloa.

Lakikorkeus 14?600 metriä.

Huippunopeus 1 040 kilometriä/tunnissa 40 000 jalan korkeudessa.

Aseistus kaksi 30 millimetrin tykkiä ja raketteja.

Matti Saarela