Karjalan ilmailumuseon uusin museokone on Folland Gnat -suihkuhävittäjä. Kone siirrettiin Vantaalta Lappeenrantaan lavettiautolla keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Kone, jonka siipien kärkiväli on lähes seitsemän metriä, tuotiin yhtenä kappaleena erikoiskuljetuksena.
-Konetta on viimeksi säilytetty Helsinki-Vantaan lentokenttäalueella Blue Onen hallissa, Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen kertoo.
Karjalan ilmailumuseolla on hyvät mahdollisuudet saada vielä muitakin koneita kokoelmiinsa. Helsinki-Vantaan lentokenttä laajenee voimakkaasti, ja museokoneiden säilyttämiseen tarvittavat tilat alkavat olla kortilla Vantaan lentokentän ympärillä.
-Blue Onen hallin vuokrasopimus on menossa umpeen, ja hallissa olevat koneet jouduttiin sijoittamaan muualle, Marttinen kertoo.
Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistys on käynyt keskusteluja Suomen ilmailumuseon ja Ilmailumuseoyhdistyksen kanssa koneiden sijoittamisesta Lappeenrantaan.
-Me voimme tarjota kylmää hallitilaa, ja se kelpaa heille, Marttinen kertoo.
Karjalan ilmailumuseo toimii Lappeenrannan lentokentän kupeessa Finavialta vuokratulla alueella. Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistys on yrittänyt vuokrata Finavialta myös lisää maata uusien museokoneiden säilytysalueeksi.
-Finavialta ovat sanoneet, että hakemuksemme on siirretty aina kasan alimmaiseksi odottamaan Lappeenrannan lentokentän yksityistämistä koskevia päätöksiä, Marttinen selvittää.
Karjalan ilmailumuseolla on ollut jo viisi vuotta yksi Folland Gnat kokoelmissaan.
-Tämä kone seisoi aikaisemmin Hallin lentoasemalla muistomerkkinä. Se on ollut vuosia ulkona ja on sen takia vähän rapistuneen näköinen.
Folland Gnat edustaa 1950-luvun teknologiaa. Kevyt suihkuhävittäjä suunniteltiin ja rakennettiin Englannissa 1950-luvun alussa. Kuuluisaksi koneen teki Britannian kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n taitolentoryhmä Red Arrows, joka lensi tällä tyypillä taitolentonäytöksissä 1970-luvulle asti.
Suomen ilmavoimilla on ollut yhteensä 14 Folland Gnatia, joista neljä tuhoutui onnettomuuksissa.
Korkealla koneella päästiin lähelle äänennopeutta. Koneen huippunopeus oli 40 000 jalan korkeudessa 1 040 kilomeriä tunnissa (mach 0,98). Majuri Lauri Pekuri ylitti Gnatilla myös ensimmäisenä Suomessa äänennopeuden Luonetjärvellä heinäkuussa 1958.
-Äänennopeus saavutettiin kääntämällä kone lakikorkeudesta syöksyyn, Marttinen kertoo.
Tekniset tiedot
Moottori Bristol Siddeley Orpheus 701 B.Or.2.
Kärkiväli 6,75, pituus 9,10 ja korkeus 2,3 metriä.
Tyhjäpaino 2 331 ja lentoonlähtöpaino 3 950 kiloa.
Lakikorkeus 14?600 metriä.
Huippunopeus 1 040 kilometriä/tunnissa 40 000 jalan korkeudessa.
Aseistus kaksi 30 millimetrin tykkiä ja raketteja.
Matti Saarela