Lappeenranta käyttää kulttuuripalveluiden järjestämiseen vähemmän rahaa kuin muualla maassa keskimäärin. Lisäksi kulttuurin osuus kaupungin menoista on pienentynyt. Viime vuonna Lappeenrannan menoista 2,8 prosenttia käytettiin kulttuuripalveluihin.
Tiedot selviävät perjantaina julkaistusta raportista, jossa vertailtiin 24 eri kaupungin kulttuuripalvelujen tuottamista.
Erityisen vähän Lappeenranta käyttää rahaa kirjastoihin: vertailukunnista toiseksi vähiten. Kun Espoossa kirjasto käyttää jokaista asukasta kohden yli 75 euroa, Lappeenrannassa summa on alle 46 euroa.
Myös taiteen perusopetukseen liikenee Lappeenrannassa vertailun perusteella vähän euroja. Lappeenranta käytti siihen viime vuonna noin 11 euroa asukasta kohden, kun Porvoossa sama summa oli yli 60 euroa.
Teatteriin lappeenrantalaisen verorahoista käytettiin viime vuonna asukasta kohden noin 38 euroa vuodessa, orkesteriin 19 euroa ja museoihin 18 euroa.
Kulttuuritoimenjohtaja Päivi-Linnea Pötry ei pidä raportin tuloksia kovin informatiivisina. Pötryn mukaan raportti keskittyy kustannuksiin eikä kerro aikaansaaduista tuloksista juuri mitään.
— Lappeenrannassa on laadukkaita kulttuuripalveluita. Raportti kertoo siitä, että palveluita tuotetaan kustannustehokkaasti.
Lappeenrannan kaupunginteatterin johtaja Jari Juutinen on samaa mieltä kustannustehokkuudesta. Kaupunginteatterin kevään esityskalenteri näyttää heikosta taloustilanteesta huolimatta runsaalta.
Esityksiä myös tehdään halvalla, Juutinen jatkaa.
— Esimerkiksi lavastuksessa kierrätetään, eikä vierailijoiden palkkoihin mene yhtä paljon varoja kuin vaikkapa Kansallisteatterissa.
Suurimman osan teatteriin osoitetuista kunnan rahoista vievät tilojen vuokrat, jotka maksetaan kaupungille, sekä henkilöstön palkat.
Juutinen huomauttaa, että kulttuurin siivu verorahoista on varsin mitätön, toisin kuin asian ympärillä vellovista puheista voisi päätellä.
— Toki kun puhutaan miljoonista, se tuntuu isolta. Mutta kun suhteutetaan se kokonaisuuteen, kyse on pikkurahoista.
Kaupunginorkesteri tuntuu nauttivan yleisösuosiota, tarjonta on ollut korkeatasoista eikä konsertteja ole vähennetty.
— Kyllä nämä järjettömät kulttuurisäästöt rupeavat silti näkymään lähivuosina. Pystytäänkö tänne esimerkiksi jatkossa rekrytoimaan yhtä hyvä taiteellinen johtaja kuin nyt, tai millaisia solisteja meillä on varaa ottaa, intendentti Milko Vesalainen miettii.
Vesalainen pelkää, että orkesteri joutuu jatkossa toteuttamaan konsertteja pienimuotoisemmin. Sinfoniaohjelmiston esittäminen vaatii isomman kokoonpanon, mutta orkesterilla ei ole varaa täydentää joukkoaan vierailijoilla.
— Saimaa Sinfonietta -projekti mikkeliläisten kanssa päättyy maaliskuussa. Saa nähdä, miten sen jälkeen selvitään.
Maaria Drake, Riina Nokso-Koivisto