Kaija Lankia
Lappeenranta on muutosherkkä ja ketterä kaupunki. Se on selvinnyt teollisten työpaikkojen menetyksestä luomalla uusia.
— Rakennemuutospaikkakunnilla vie aikaa uusiutua ja löytää korvaavia kasvualoja. Muutoksesta selviytyneet Lappeenranta, Pori ja Kokkola ovat hyviä esimerkkejä uudesta noususta, kaupunkien elinvoimaa tutkinut valtiotieteen tohtori Timo Aro sanoo.
Aro on tutkinut Suomen 26 suurimman paikkakunnan työpaikka- ja työllisyyskehitystä, tutkimus- ja tuotekehitysmenoja, koulutus- ja tulotason muutoksia, väestömuutosta, sairastavuutta ja siitä aiheutuvia kustannuksia.
Aineistona Aro käytti Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005—2013.
Näistä tilastoista hän on laskenut kaupunkien elinvoiman. Parhaisiin tuloksiin yltävät rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit.
Mutta kun mitataan muutosnopeutta parempaan suuntaan, Lappeenranta pärjäsi hyvin. Tässä vertailussa se on Aron mukaan neljänneksi paras Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan jälkeen, kintereillään Kuopio ja Helsinki.
Kouvola ja Kotka olivat Salon ohella vertailun huonoimmin menestyneet.
— Kouvola ja Kotka ovat olleet hyvin riippuvaisia metsäalan kehityksestä. Kun elinkeinoelämän veturi tällaisella yksipuolisella alueella kaatuu, myös heijastusvaikutukset ovat kielteisiä. Kotkassa ja Kouvolassa käydään nyt läpi rakennemuutosta, jonka Pori koki 1980—1990-luvuilla, Aro sanoo.
Lappeenrannassa on Kymenlaakson kaupunkeihin verrattuna yksi iso ero: Lappeenrannassa on yliopisto. Sen merkitys on Aron mukaan valtava.
— Se näkyy nuorten muuttona paikkakunnalle, synnyttää osaajia ja luo uskoa pärjäämiseen myös tulevaisuudessa, Aro korostaa.
Toisaalta Kotkalla ja Kouvolalla on ainakin yksi etu Lappeenrantaan nähden. Pääkaupunkiseutu laajenee kohti Kymenlaaksoa, joka saa osansa sen tuomasta kehityksestä.
Tutkimuksen viimeinen vuosi on 2013. Sen jälkeen Lappeenranta on menettänyt melkoisen osan korvaavista työpaikoistaan muun muassa venäläisten ostosmatkailun romahdettua. Antaako tutkimus siten liian valoisan kuvan?
— Tämän vuoksi tutkimusjakson pitääkin olla vähintään viisi vuotta, jotta hetkittäiset suhdannevaihtelut eivät näy tuloksissa. Mutta toki Lappeenrantaa heikentää se, että se on talousalueena pieni ja venäläisten merkitys sen taloudelle on merkittävämpi kuin muulle Suomelle, Timo Aro sanoo.
BKT kasvoi eniten
Bruttokansantuote asukasta kohti kasvoi nopeimmin Lappeenrannassa. Kasvu vuosina 2005—2013 oli 18 prosenttia. Lappeenrantalaisen keskimääräinen vuositulo kasvoi 5 163 euroa. Se merkitsi myös kaupungin saamien kunnallisverojen kasvua. Ne kasvoivat asukasta kohti 17,2 prosentilla. Tässä suhteessa Lappeenranta oli 8. sijalla tutkituista kaupungeista.
Vaikka Lappeenrantaan perustettiin uusia yrityksiä, lopettaneiden luku oli hivenen korkeampi. Tuhatta jo olemassa olevaa yritystä kohti perustettiin 24 uutta yritystä, ja 24,4 yritystä lopetettiin.
Väestö korkeasti koulutettua
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä lappeenrantalaisista nousi nopeasti. Nopeampaa kasvu oli vain Helsingissä ja Tampereella. Korkeasti koulutettujen osuus nousi 24,4 prosentista 26,6 prosenttiin.
Koko väestön koulutustasoa mitattaessa Lappeenranta kohotti asemaansa kolmanneksi eniten Kokkolan ja Lahden jälkeen. Koulutusta osoittava indikaattorilukema parani tutkimusjaksolla 21,7 prosentilla. Korkeimmin koulutetut kuntalaiset ovat kuitenkin Espoossa, Helsingissä ja Oulussa.
Toimeentulotukea tarvitsi yhä harvempi
Toimeentulotukea saavien osuus kasvoi tutkimusjaksolla melkein kaikissa kaupungeissa. Kotkassa kasvu oli peräti 33,3 prosenttia. Lappeenrannassa, Turussa, Kokkolassa ja Vaasassa heidän määränsä laski. Lappeenrannassa vähennys oli 3,8 prosenttia.
Sairastavuus laski Lappeenrannassa puoli prosenttiyksikköä. Sairastavuusindeksi lasketaan kuolleisuudesta, työkyvyttömyyseläkeläisistä ja erityiskorvattavia lääkkeitä saavien kuntakohtaisesta osuudesta verrattuna maan keskiarvoon. Lappeenrannan sairastavuusindeksi oli 98,5, lappeenrantalaiset ovat terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin.
Työikäisten osuus kasvoi
Väkiluku kasvoi 22 kaupungissa, mukaan lukien Lappeenranta. Lappeenrannassa vuosikasvu oli keskimäärin 577 henkeä. Kasvuvauhti oli 8. nopein.
Työikäisten eli 15—64-vuotiaiden suhde sitä nuorempiin tai vanhempiin eli väestöllinen huoltosuhde paranee, kun ennustetaan vuoteen 2030 saakka. Vuonna 2013 tuo lukema oli 54,9.
Väestönkasvu perustuu osittain vieraskielisten asukkaiden lisääntymiseen. Kasvua tapahtui kaikissa tutkituissa kaupungeissa. Lappeenrannan kasvuprosentti 90,3 oli keskikastia.