Suomalais-venäläisiä innovaatioita ja yrityskehitystä tuettiin miljoonilla Lappeenrannan elinkeinoyhtiön hallinnoimassa Innobus-hankkeessa vuosina 2011—2014. Yhteensä 1,5 miljoonan euron hanke oli yksi Wirman kaikkein aikojen kalleimmista EU-hankkeista.
Rahoilla saatiin loppuraportin mukaan aikaan yrityksiä, uusia yliopisto- ja yrityskontakteja Suomen ja Venäjän välille, sähköisiä palveluja Pietarin kaupungille sekä kansainvälistymiskoulutusta venäläisille yrittäjille.
Innobusiin kuului myös kansainvälisiä seminaareja, työpajoja ja foorumeita. Esimerkiksi 2013 Innobus-varoja kului 29 000 euroa Moskovan innovaatiofoorumiin, jossa muun muassa markkinoitiin Lappeenrannan sittemmin peruuntunutta kesän 2014 innovaatiofoorumia.
Wirmassa hanke työllisti kolme vuotta pari hanketyöntekijää. Innobusista vastannut projektipäällikkö Terhi Jantunen on tuloksiin tyytyväinen.
— Innobus oli jatkumo pidempiaikaiselle yhteistyölle. Sitä saatiin hyvin edistettyä.
Hanketta kuitenkin jarrutti venäläiskumppaneiden haluttomuus tehdä edellytettyjä toimintasuunnitelmia. Wirma hankevastaavana teki niitä kumppaneidensa puolesta. Lisäksi venäläiset yliopistokumppanit kieltäytyivät raportoimasta Innobus-rahojensa käytöstä.
— Jotkut venäläiset painottivat sitä, että heidän taloudellisia asioitaan ei saa tutkia. Mutta ihan hyvin saatiin lopulta tehtyä sopimukset ja raportit, sanoo Jantunen.
Innobusiin osallistui myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Yliopiston Nordi-tutkimuslaitoksen johtaja Katja Novikova pitää hankkeen onnistumisena esimerkiksi yliopistojen yhteistyömuodoksi kehitettyjä Bridge-konferensseja.
Hänestä oli myös hyvä, että Wirma hoiti Innobusiin liittyvän hankebyrokratian. Wirma-yhteistyö on silti vähenemässä.
— Jatkossa haluamme keskittyä yhteistyöhön yliopistojen kanssa suoraan, Novikova sanoo.
Mikkelin elinkeinoyhtiö Miktech osallistui Innobusiin rakentamalla Aalto-yliopiston professorin kanssa venäläisiä yrittäjiä kansainvälistymiseen kouluttavan Globtech-ohjelman.
Globtech sai omat kotisivut, jotka omistaa Miktech. Sivut kuitenkin sijoitettiin Pietariin kumppaniyliopiston palvelimelle, missä niitä piti kehittää edelleen. Miktechin toimitusjohtaja Vesa Sorasahi ei pidä venäläistä palvelinta riskinä.
— Totta kai me luotamme partnereihin. Olemme tehneet yhteistyötä vuodesta 2008.
Luottamusta ei hälvennä sekään, että venäläinen palvelin on nyt nurin, eikä Globtech-sivustolle pääse. Nurin olevalla palvelimella on myös Innobus-varoilla Miktechille ostettu keskeneräinen kansainvälistymistyökalu.
Innobus rahoitettiin EU:n ja Venäjän yhteistyötä edistävästä Enpi-ohjelmasta. Rahoitusta hallinnoineen Etelä-Karjalan liiton ohjelmajohtaja Päivi Ilves sanoo, että kansainvälisissä hankkeissa erityisen tärkeää on luotettavien kumppaneiden valitseminen.
— Päätuensaaja on vastuussa myös kumppaneidensa tekemisistä, hän muistuttaa. Ilveksen mukaan päätoteuttaja Wirma ei Innobusissa täysin ymmärtänyt vastuutaan, mutta uskoo yhtiön oppineen paljon.
Ylijohtaja Esa Tammelin Valtiontalouden tarkastusvirastosta ei tunne Innobusia.
— Yleisellä tasolla hankkeiden ja koko rahoitusjärjestelmän uskottavuus perustuu siihen, että toiminta on läpinäkyvää, että yksittäisille hankkeille asetetut tavoitteet kirjataan selkeästi ja että voidaan jälkikäteen arvioida onko saavutettu ne tulokset, joita alunperin tavoiteltiin.