Timo Laitakari
Venäjän ja lännen välien kiristyminen näkyy itärajalla lisääntyneenä kansainvälisen median liikehdintänä. Moni suuri kansainvälinen mediatalo on käynyt syksyn jälkeen Lappeenrannassa kyselemässä, mitä EU:n itärajalle kuuluu.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kertoo, että syksyn jälkeen kiinnostus on selvästi lisääntynyt lännen Venäjä-pakotteiden ja ruplan alamäen myötä.
– Venäläinen media on ollut meistä kiinnostunut läpi vuosien. Nyt myös isot länsimaiset mediat ovat selvästi aktivoituneet.
Juuri nyt kiinnostuksessa on jonkinlainen piikki. Viime viikolla kaupunginjohtaja pääsi antamaan lausuntoja kansainväliselle The Financial Timesille ja sveitsiläiselle Le Temps?-sanomalehdelle. Maanantaina oli vuorossa saksalainen Die Zeit.
Jarvan mukaan länsimaisia toimittajia kiinnostavat pääosin tietyt vakioteemat. Venäjän-kaupan merkitys ja pakoteasiat ovat aina esillä, mutta myös suomalaisten asenteet venäläisiä kohtaan.
– Siinä sivussa kiinnostavat näköjään monenlaiset muutkin asiat kuten ulkopolitiikka ja Nato, Jarva sanoo.
Kaupungin viestintäjohtaja Alina Kujansivu kertoo, että tuoreet median yhteydenotot liittyvät osittain vaaleihin.
– He ovat tekemässä juttua Suomen eduskuntavaaleista ja haluavat samalla myös toisenlaista näkökulmaa venäläisiin liittyen, Kujansivu sanoo.
Hän laskeskelee, että syksyn jälkeen isojen länsimedioiden haastatteluja kaupungilla on ollut toistakymmentä. Lisäksi Lappeenrannassa on vieraillut mediaa myös muita tahoja jututtamassa.
Kaupunginjohtaja Jarva kertoo, että venäläisen median kiinnostuksen kohteet poikkeavat selvästi länsimaisista. Venäjän media ei yleensä ulkopolitiikkaa puutu.
– Venäläiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä vaikutuksia sillä on, että he eivät täällä enää käy vanhaan tapaan ostoksilla, Jarva sanoo.
Kujansivun mukaan myös kielikysymys eli ruotsin ja venäjän kielen asema kiinnostaa Venäjällä.