Etelä-Karjalan suunnistajille oma työntekijä

SUUNNISTUS. Eteläkarjalaiset suunnistusseurat kehittyvät yhteistyöllä. Mallia on haettu Kymenlaakson puolelta.

Anssi Silvennoinen

Eteläkarjalaisilla suunnistusseuroilla on syytä iloon. Opetus- ja kulttuuriministeriön 17 000 euron seuratuki mahdollistaa päätoimisen henkilön palkkaamisen maakunnan suunnistustoiminnan kehittämiseksi.

Hankkeen vetäjänä on Imatralla ja Ruokolahdella toimiva SK Vuoksi, mutta yhteenliittymään kuuluvat myös Rautjärven ja Parikkalan alueella toimiva RAPSU, Joutsenon Kullervo, lappeenrantalainen Raja-Karjalan Suunnistajat ja Lappeen Riento.

Tuleva vahvistus on Etelä-Karjalan ensimmäinen puhtaasti suunnistustoiminnan tukemiseen palkattu päätoiminen henkilö.

-Kaikki seurat olivat ilman muuta valmiit lähtemään tähän mukaan, kun asiaa ryhdyimme kehittelemään. Kaikki näkivät tämän tärkeäksi, hakemuksen laatimisesta vastannut SK Vuoksen Antti Kanerva kertoo.

Seurat keräävät palkkaamiseen myös omarahoitusosuuden, josta SK Vuoksi maksaa puolet ja muut seurat lopun. Eteläkarjalaiset suunnistusseurat ovat tehneet ennenkin paljon yhteistyötä.

-Kuntosuunnistuksethan ovat varsin yhteisiä, kuten myös esimerkiksi taitoharjoitukset ja nuorten leirit. Olemme aina pyrkineet tiedottamaan toisillemme, mitä kussakin seurassa tapahtuu ja on toivotettu aina tervetulleeksi tapahtumiin.

 

HANKKEEN tavoitteet ovat monipuoliset. Seurat haluavat edelleen parantaa yhteistyötään ja nostaa erilaisten suunnistustapahtumien tasoa Etelä-Karjalassa.

Keskeinen tavoite on järjestää ja kehittää lasten suunnistus- ja liikuntatoimintaa. Lisäksi seurat haluavat etsiä keinoja, joilla lapset pysyisivät liikunnan parissa.

-Talvikausi tahtoo olla suunnistajilla vähän ongelmallisempi ajanjakso. Siihen koetamme löytää vähän enemmän voimia. Kesällähän on tekemistä liiankin kanssa.

Parikkalan alueella suunnistustoiminta on viime vuosina hieman hiipunut.

-Tarkoituksemme on saada tällä pikkuisen lisää pontta sinnekin.

 

SK Vuoksi haki seuratukea pari kertaa aiemmin yksin, mutta tuolloin tukea ei myönnetty.

-Sitten keksimme, että yhteistyötä rakentamalla on paremmat mahdollisuudet saada tukea. Se osoittautui oikeaksi ratkaisuksi.

Etelä-Karjalassa otettiin esimerkkiä Kouvolan Suunnistajilta, jolla on vastaava henkilö töissä nyt toista vuotta.

-Oikean henkilön löytymisellä on ihan ratkaiseva merkitys tämän onnistumisen kannalta.

Kanerva korostaa, ettei päätoimisen henkilön palkkaus poista seuraväen vapaaehtoistyön tarvetta.

-Seuraväen oma panos on edelleen se, minkä varassa tämä toiminta pystyy pyörimään. Tällä hankkeella pyrimme parantamaan toimintaa entisestään. Jos seuraväen oma työ häviäisi samalla pois, me emme saavuttaisi tällä mitään uutta ja kunnollista, pikemminkin menettäisimme.

Kirjoittaja:
Anssi Silvennoinen