Lentokentän rahoitukselle takapakkia

Kehysbudjetti. Lappeenrannan lentokentän tukirahat eivät mahtuneet nykyhallituksen kehykseen.

Heikki Sopanen

Lappeenrannan lentokenttä ei siirry Finavialta maakunnalliseen omistukseen ainakaan ensi vuoden alussa. Liikenneministeriön esittämät tukimiljoonat pilottihankkeen alkuvuosille pyyhittiin yli nykyisen hallituksen kehysbudjetista.

-Se tarkoittaa, että ainakin aikalisä siirrolle tulee. Jos rahoja ei saada uudenkaan hallituksen ja eduskunnan budjettiin, lentokentällä jatketaan nykymallilla, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo.

Etelä-Saimaan saaman tiedon mukaan punakynää käytti valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) pääministeri Alexander Stubbin (kok.) määräyksestä. Stubbin linjaus hallitukselle oli, että mitään uusia hankkeita ei oteta kehykseen.

Ministeri Rinteen talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola kertoo, että kyseessä on nykyhallituksen tekninen kehys, jolla ei ole mitään merkitystä.

-Siihen viedään olemassa olevan lainsäädännön ja päätösten rahavaikutukset. Se ei ole mikään budjetti, eikä sitä laadittaessa tehdä poliittisia päätöksiä.

Rahkolan mukaan monet ministeriöt esittivät poliittisia lisäyksiä, mutta niistä mikään ei ole mukana teknisessä kehyksessä.

-Lentoliikenteen tuen momenttikin pysyi nykyisenä. Poliittisen kehyksen tekee uusi hallitus, joka tekee myös yksityisten hankkeiden kehysmuutokset. Lappeenrannan kentän tilanne on vielä auki.

Hallituksen linjaus sapettaa Etelä-Karjalan maakuntaliiton johtajaa Matti Viialaista. Hän muistuttaa, että asiat oli sovittu liikenneministeriön ja Finavian kanssa. Hallitukselta olisi tarvittu vain riittävä signaali lentokenttäasian viemiseksi maaliin suunnitellusti.

Tavoitteena oli, että Lappeenrannan lentokenttä olisi siirtynyt kaupungin ja maakunnan omistukseen vuoden 2016 alussa.

Viialainen sanoo Jarvan tavoin, että nyt joudutaan ottamaan aikalisä ja odottamaan rahoituspäätöstä ainakin loppukesään saakka.

-Nykyhallituksen olisi oltava sen verran toimintakykyinen, että tällainen pieni asia saataisiin päätetyksi. Me olemme tehneet rajusti töitä hankkeen eteen. Aiesopimuksemme oli mielestäni tarkoitettu vakavasti otettavaksi, onhan se lentoliikennestrategiassakin.

Valtiolta on toivottu tukea miljoona euroa vuodessa viideksi vuodeksi ja kolmea miljoonaa kentän rakentamiseen ja kunnostamiseen.

Jarva ja Viialainen sanovat, että ilman valtion rahoitustakeita maakunnallinen lentokenttä jää haaveeksi. Kaksikko menee torstaina liikenneministeriöön neuvottelemaan asiasta.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen