Hilma-tytön jalat ovat paljaat. Sylissään hänellä on lammas. Eläin painaa melkoisesti 12-vuotiaan Hilman käsissä: valokuvassa näkee tytön käsien verisuonten oikein pingottuvan. Valokuvasta tehtyyn maalaukseen suonia ei ole maalattu.
Kuvan ja maalauksen tyttö on Hilma Ylä-Outinen, lapsenlikka. Valokuva on kesältä 1913, jolloin Hilma huolehti 2-vuotiaasta Tomista Viipurinlahden rannikolla Niemenlautan kartanolla. Tomin isä, Hilman työnantaja, käytti tyttöä maalauksensa mallina. Isä oli Hugo Simberg.
Hilma komeilee Etelä-Karjalan taidemuseossa yhdeksän muun Karjalankannaksella eläneen henkilön ja näiden tarinoiden kanssa. Avojaloin — 10 elämää Karjalan Kannaksella –näyttely on levittäytynyt taidemuseoon ja Etelä-Karjalan museoon. Laaja näyttely on esillä koko loppuvuoden ajan.
Kaikki näyttelyn tarinat ovat tosia. Henkilöt elivät Kannaksella 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Heidät esitellään kuvin, esinein, tekstein, äänin ja taideteoksin. Mukana on pari tunnettua nimeä, mutta suurin osa on aivan tavallisia kannakselaisia, naisia ja miehiä, lapsia ja vanhuksia, työläisiä ja porvareita.
Kierros alkaa taidemuseosta. Salit on jaettu niin, että jokaisessa on esillä kaksi henkilöä, jotka liittyvät jollain tapaa toisiinsa tai yhteiseen teemaan.
Esimerkiksi ensimmäinen pari on taiteilija Wäinö Kunnas ja säveltäjä Toivo Kuula. Kunnas sai Kuulalta pianotunteja molempien asuessa Viipurissa vuoden 1918 pommitusten aikaan. Taustalla soi Kuulan musiikki, seinillä on valokuvia tuon ajan Viipurista. Kunnakseen liittyvä esineistö on pääosin lainattu tämän tyttäreltä, runoilija Kirsi Kunnakselta, jonka kanssa näyttelyn käsikirjoittaja Anna Kortelainen kertoo käyneensä pitkiä keskusteluja.
Tuntemattomampia kasvoja edustaa muun muassa ratatyöläinen Heikki Pietiläinen, joka jakaa salin kauppias Emilia von Zweygberg-Grönroosin kanssa. Pietiläinen oli rakentamassa Kannakselle rataa, jota pitkin ennen pitkää kulkivat kangaslastit Zweygbergien liikkeeseen, Itä-Suomen sen ajan vilkkaimpaan kangas- ja vaatekauppaan. Sofia Zweygberg –kauppa laajensi myöhemmin Lappeenrantaankin, jossa se toimi vuodesta 1954 aina 1970-luvulle saakka.
Näiden lisäksi näyttely tutustuttaa kävijän satamassa työskennelleeseen ylösottajanaiseen, ammattirikolliseen ja tätä jahtaavaan komendanttiin, luostarissa eläneeseen igumeniaan sekä Karjalan luontoa rakastaneeseen runoilijaan. Heidän kauttaan avautuu monta erilaista elämää Kannakselta töineen, vapaa-aikoineen, rikkauksineen ja köyhyyksineen.
Etelä-Karjalan museosta löytyvä näyttelyosuus on nimetty viipurilaisen elokuvateatterin mukaan Kinolinnaksi. Siellä kävijä voi tutustua muun muassa Kannakseen liittyviin lyhytelokuviin, näyttelyä varten tehtyihin haastatteluihin, valokuviin ja kirjallisuuteen.
Näyttelyn kävijä voi lisäksi jättää oman, Kannakseen liittyvän tarinansa joko museon perinteiseen tai sähköiseen vieraskirjaan.
Avojaloin-näyttelyn avoimet avajaiset la 25.4. klo 14 Etelä-Karjalan taidemuseossa. Näyttely esillä museoissa 26.4.2015—10.1.2016.