Riina Nokso-Koivisto
Lappeenrannassa ryhdytään loppukesästä kuvaamaan Sillan ja Rikoksen tyylistä isoa, pohjoismaista rikossarjaa. Tuotantoyhtiö Fisher King tuottaa 11-osaisen sarjan, jonka työnimenä on Bordertown eli rajakaupunki.
— Arvioisin, että tämä on ensimmäinen suomalainen tuotanto, joka osuu puhtaasti tähän Nordic noir -genreen, sarjan käsikirjoittaja Miikko Oikkonen kertoo.
Sarja kertoo Lappeenrantaan muuttavasta tutkinnanjohtajasta, joka haluaa vaimonsa vaikean sairauden jälkeen rauhoittaa perheensä elämän. Pikkukaupungin idylli ei kuitenkaan toteudu, kun tutkinnanjohtaja joutuu työssään selvittämään henkirikoksia rajan molemmin puolin.
— Etsimme parhaillaan Lappeenrannasta sopivia kuvauspaikkoja. Sarjassa tulee näkymään ainakin Lappeenrannan kaupunkimiljöö, kuten poliisilaitos ja kaupungintalo, satama ja Linnoitus. Menemme myös Venäjän puolelle.
Oikkosen mukaan Bordertown on suomalaisella mittapuulla poikkeuksellisen iso tv-tuotanto, jossa on mukana myös ulkomaista rahoitusta.
— Näillä näkymin kuvaamme samaan aikaan kahdella täydellä kuvausryhmällä, joten henkilömäärältään tämä on varmasti yksi isoimpia tv-tuotantoja, joita tässä maassa on tehty.
Kameran takana työskentelee Oikkosen mukaan 100 henkeä ja kameran edessä esiintyy noin 80 näyttelijää ja avustajaa.
Sarja tulee ulos vuoden 2016 aikana, mutta tässä vaiheessa Oikkonen ei voi vielä kertoa, mikä kanava on sarjan hankkinut. Tavoitteena on, että Bordertown nähdään myös muualla kuin Suomessa.
— Tuotanto on sitä kokoluokkaa, että ollakseen kannattava, sen on oikeastaan pakko levitä muuallekin kuin Suomeen.
Venäjän poliittinen tilanne sekä kulttuuri- ja elintasoerot itärajalla luovat hedelmällisiä aineksia draamalle. Oikkosen mukaan juuri Venäjän rajan läheisyys tekee sarjasta kiinnostavan myös muissa maissa. Rikossarjoja on Pohjoismaissa tehty paljon, mutta niissä ei ole vielä Bordertownin tapaan hyödynnetty itärajaa.
Bordertown sijoittuu Lappeenrantaan, koska sarjan kehittäjä ja käsikirjoittaja Miikko Oikkonen on Lappeenrannasta kotoisin.
— Totta kai käsikirjoittamista helpotti, että tunnen kaupungin ja tiedän, millaisia ihmiset siellä ovat.
Kun Oikkonen itse oli vielä lappeenrantalainen nuori, hän harrasti monipuolisesti kulttuuria. Miikolla oli oma ateljee ja hän näytteli sekä harrastajateatterissa että avustajana Lappeenrannan kaupunginteatterissa.
Lukion jälkeen Oikkonen lähti opiskelemaan elokuvaohjaajaksi Taideteolliseen korkeakouluun. Jo kesken opiskelujen hän pääsi töihin Ylelle Kotikatu-sarjan apulaistuottajaksi. Ylessä Oikkonen työskenteli myös osastolla, jossa kehitettiin uutta draamatuotantoa.
— Sitten eksyin kahdeksaksi vuodeksi mainostoimistoon luovaksi johtajaksi.
Kun perhe alkoi kasvaa, mainosmaailma alkoi tuntua liian hektiseltä.
— Sen takia hyppäsin muutama vuosi sitten takaisin fiktion pariin.
Oikkosen mielestä suomalainen draama on nousussa.
— Käsikirjoitukset paranevat koko ajan. Tuotanto- ja ohjauspuoli laahaa hieman perässä, mutta nekin kehittyvät. Oma kokemukseni on, että rajojen takaa seurataan jo suomalaisia tuotantoja aika kiinnostuneina.
Miikko Oikkonen
40-vuotias käsikirjoittaja.
Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi lasta.
Opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa elokuvaohjaajaksi.
Toimii Fisher King -tuotantoyhtiössä ohjaajana ja käsikirjoittajana.
Fisher King on tuottanut muun muassa sarjan Nymfit. Nelosella alkaa syksyllä myös Oikkosen käsikirjoittama 12-osainen draamasarja Ihon alla (Replacements).