Categories
Artikkelit

Nuorisoseura on kylän taidekoulu

Etelä-Karjala. Nuorisoseuralaiset ympäri Suomea saapuvat Lasten Kalenoihin Lappeenrantaan. Jokaisessa eteläkarjalaisessa kunnassa on nuorisoseuratoimintaa.

Liisa Kukkola

Lappeenrannan seudulla on 15 nuorisoseuraa ja Imatran seudulla yhdeksän. Jäseniä niissä on yhteensä noin 500.

 

Onko Etelä-Karjalassa nuorisoseuroja paljon vai vähän, Saimaan nuorisoseurojen toiminnanjohtaja Tuija Leino?

-Paljon tai vähän on tietysti suhteellinen käsite ja riippuu siitä, mihin sitä vertaa. Jos lukumäärää vertaa vaikka 1950-lukuun, se on vähentynyt reilustikin. Joskus toisaalta taas kuulee hämmästyneitä kommentteja, että vieläkö nuorisoseuroja on olemassa.

-Olemme nykyiseen määrään ihan tyytyväisiä, toki työtä tehdään koko ajan määrän kasvattamiseksi.

 

Missä ovat aktiivisimmat nuorisoseurat?

-Jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa on aktiivista nuorisoseuratoimintaa. Suurimmat seurat tällä hetkellä ovat Vuoksenniskan Nuorisoseura Imatralla, Nuorisoseura Rajan Nuoret Lappeenrannassa, Lemin Nuorisoseura ja Välijoen Nuorisoseura Savitaipaleella.

 

Mistä syystä nuorisoseuratoiminta on jossain aktiivista ja toisaalla taas hiipunutta?

-Ratkaiseva tekijä on muuttoliike maaseudulta kasvukeskuksiin. Kun ihmiset pieniltä kyliltä muuttavat kaupunkeihin, kylältä lähtee koulu ja sen mukana hiipuu myös nuorisoseuratoiminta. Ilman ihmisiä, niin jäseniä kuin ryhmien vetäjiä, toiminta ei pysy hengissä.

-Siellä mistä lapsia löytyy, kilpailemme kaikkien muiden harrastustoimintaa tarjoavien kanssa. Nuorisoseuroja voisi pitää kylien taidekouluina, ne ovat ainoita paikkoja monilla pienillä paikkakunnilla, jossa voi esimerkiksi harrastaa teatteria tai tanssia.

 

Miten nuorisoseuratoiminta on muuttunut vuosien saatossa?

-Jos toiminta aikoinaan oli keksiä nuorisoa sivistävää ja kansallistunnetta korostavaa toimintaa, niin nykyisin nuorisoseuroihin tullaan tekemään ja harrastamaan ei pönkittämään aatetta. Nuorisoseuroissa pelataan, tanssitaan, lauletaan, soitetaan, tehdään teatteria ja korostetaan yhdessä tekemistä, ei kilpailua ja suorittamista.

 

Mistä rahat toimintaan tulevat?

-Joissakin kunnissa seurat saavat yleis- tai erityisavustuksia, rahastojen ja säätiöiden apurahoista, jäsen- ja kerhomaksuista ja hyvin pieni osa esiintymispalkkioista. Rahoilla maksetaan tilavuokria ja ohjaajien palkkioita.

 

Mitä nuorisoseuratoiminta maksaa mukana olevalle?

-Harrastusmaksut ovat vuodessa noin 40-200 euroa. Päälle tulevat esimerkiksi leirien ja matkojen kustannukset.

 

Onko nuorisoseuroilla vääränlainen maine pölyisenä harrastelijaporukkana?

-Ihmisillä on monenlaisia mielikuvia. Ne jotka tuntevat toimintaa, arvostavat sitä, mutta kyllä toisenlaisiakin arvioita kuulee.

-Varsinkin kansantanssin on vaikea saada arvostusta, vaikka tällä alueella toimii Suomen huippuryhmiä. Piintynein ja väärin käsitys nuorisoseurasta lienee se, että siellä ne piirissä pyörivät kansallispuvut päällä. Oikeasti toiminta ei ole lähelläkään sitä.

Kirjoittaja:
Liisa Kukkola