~~Ilpo Leskinen
Ulkomaille Utulaan -sanonta on saanut rautakautista sävyä. Kevät ja metallinetsijät paljastivat Etelä-Karjalan maaperästä uusia muinaislöytöjä.
Ruokolahtelaiset Kari ja Pertti Hyvärinen ovat löytäneet rautakauden lopun arvoesineitä Ruokolahden Utulasta ja Imatran Kymälahdesta.
Utulan ensimmäiset rautakautiset löydöt Hyväriset tekivät viime vuonna. Nyt sieltä löytyi dirhemin eli itämaisen hopeaesineen pala, viikinkiajan pronssinen tasavarsisolki sekä pronssisen rannerenkaan pala.
Kymälahdesta Hyväriset löysivät viikinkiaikaisen pronssisen tasavarsisoljen pään sekä pronssisen spiraaliketjunkantajan palan. Tutkija Ilkka Pylkön mukaan Kymälahdesta on pari muutakin löydöstä, mutta niiden rautakautisuus ei ole vielä varmaa.
Rahakammion museoamanuenssi Frida Ehrsten on ajoittanut Utulan dirhemin ajalle 942-950 jKr. Sen alkuperä on muinaisessa Persiassa, jossa samanidien hallitsijasuku oli vallassa 800-900-luvuilla.
Koska esineestä on säilynyt vain neljännes, tieto tarkasta lyöntipaikasta puuttuu. Raha on peräisin nykyisen Iranin ja Keski-Aasian alueelta.
Itämaista hopearahaa on Ehrstenin mukaan tuotu Pohjoismaihin Venäjän kautta 800-luvulta lähtien. Dirhemit olivat osa tuolloista vaihtokauppaa. Suomesta on löytynyt hieman yli kaksi tuhatta islamilaista rahaa, joista valtaosa Ahvenanmaalta.
Hyväriset löysivät neljä vuotta sitten Ruokolahden Salosaaresta kaksi dirhemin palasta.
Savitaipaleen Säänjärveltä löytyi vuonna 1911 aarrekätkö ojankaivuun yhteydessä. Kätköstä löytyi neljä dirhemiä, sekä neljä rannerengasta ja hopeinen riipus.
Rautjärveltä Hyväriset ovat löytäneet saksalaisen hopearahan 1000-luvulta. Tuolloin itämaisten rahojen tuonti oli jo loppunut.
Jo aiemmat Imatran seudun rautakautiset löydöt ovat kertoneet vauraudesta ja kansainvälisistä yhteyksistä.