Heikki Sopanen
Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Matti Viialainen hämmästelee Suomen hallituksen Syväoro-päätöstä. Hallitus vastasi kielteisesti Venäjän ehdotukseen Parikkalan Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämiselle.
Viialaisen mielestä päätös tehtiin hätäisesti, osin väärin perustein ja ottamatta huomioon aluetaloudellisia vaikutuksia. Hän sanoo, että numerot kustannuksista on vedetty tarkoitushakuisesti yläkanttiin.
-Ei se akuutisti 30 miljoonaa tarvitse. Syväorosta tehdyssä raportissa sanotaan, että kokonaiskustannus 10 vuodessa on 68 miljoonaa. EU:n rajaohjelmasta olisi mahdollista sijoittaa sinne kymmenen miljoonaa.
Maakuntajohtajan näkemys on, että päätöksellä estettiin kymmenien miljoonien vuosittainen lisätulo maakuntaan ja myös naapuriin Etelä-Savoon.
-Valitettava takaisku elinkeinoelämällemme, yrityksille ja alueemme työttömille. Kasvu ja työllisyys syntyvät maakunnissa ja alueilla, ja niille pitäisi luoda edellytyksiä. Nyt kasvulta vietiin pohja.
Viialaisen oma laskelma Syväoron kansainvälisestä statuksesta on vahvasti positiivinen.
-Kustannushyötysuhde on sellainen, että 4-5 miljoonan julkisella rahoituksella saavutetaan liki kymmenkertainen aluetalousvaikutus. Näitä vaikutuksia ei huomioida päätöksessä lainkaan, vaan tarkastellaan pelkästään rajan kuluja.
Maakuntajohtajan mielestä Sipilän hallituksella ei oikeasti ole alueiden kehittämisen tahtotilaa. Viialainen näkee Syväoron päätöksessä myös viitteitä Venäjä-pelosta.
-Tässä olisi ollut konkreettinen keino kehittää Suomen ja Venäjän välisiä, kahdenkeskisiä suhteita. Jos joku pelkää tietä, niin ihmettelen. Ei tässä varmaan sotaan olla valmistautumassa.
Viialainen sanoo, että russofobia näkyy Sarviniemessäkin.
-Siellä pelotellaan venäläisostajalla, jota ei varmasti ole olemassakaan, saati tarjousta.
Hallituksen päätöksestä huolimatta Viialainen uskoo edelleen Syväoroon. Hän sanoo, että edellytysten parantamista kansainvälisen statuksen saamiseksi jatketaan.
-Ei hanketta lopeteta. Syväoro on viiden maakunnan hanke ja osa Kaakkois-Suomen liikennestrategian toteuttamista. Kyse on vain viivästymisestä, ja infra pitää rakentaa joka tapauksessa. Sen on oltava valmiina ennen kansainvälistämistä.
Viialainen sanoo, että noottien vaihdosta itse avautumiseen menee joka tapauksessa useita vuosia.
-Imatran rajanylityspaikan kansainvälistämisestä vaihdettiin nootit 1997, ja rajanylityspaikka avautui viisi vuotta myöhemmin.
Parikkalan Syväoro
Syväoron rajanylityspaikan kautta kulkee nykyään lähinnä puutavaraa Venäjältä Suomeen.
2014 Syväoron kautta ylitti rajan 13 900 rekkaa, 740 henkilöautoa ja 15 300 henkilöä.
Tehdyn liikenne-ennusteen mukaan kansainvälinen status nostaisi matkustajamäärän äkkiä miljoonaan matkustajaan.
Lähde: Etelä-Karjalan liitto