Rajan yli katsominen ei riitä

Etelä-Karjala. Maakuntasuunnittelijan mielestä pelkästä itärajasta tuskin saisi matkailuvalttia. Vanhan Suomen historia sen sijaan voisi vetää turisteja.

Jenni Hirvinen

Miltä kuulostaisi opastettu kävely, bussikierros tai rinkelikoju itäisellä rajavyöhykkeellä?

Etelä-Karjalan liiton maakuntasuunnittelija Anu Talkan mukaan enää pelkkä maisema Venäjän puolelle ei riitä eksotiikaksi useimmille. Turistit haluavat nähdä elämää rajan tuntumassa, eivät vain rajaa.

— Elämä ja historia rajalla, esimerkiksi Vanhan Suomen aika, olisi tuotteistettavissa matkailutarjonnaksi. Bussimatka Vanhan Suomen alueille kiinnostaisi yhtä lailla ulkomaalaisia kuin suomalaisiakin, Talka sanoo.

Vanhalla Suomella tarkoitetaan 1700-lukua, jolloin nykyisen Etelä-Karjalan alue oli osa Venäjää ja muu Suomi edelleen pääasiassa Ruotsia.

 

Kiinnostus raja-alueen kulttuurihistoriaa kohtaan käy ilmi tekeillä olevasta Etelä-Karjalan matkailustrategiasta vuosille 2015—2020.

Matkailualan toimijoiden ja yrittäjien kantoja on kartoitettu kyselyllä ja haastatteluilla. Vastauksissa todetaan, että pelkkä rajan näkeminen ei riitä. Sen sijaan elämä raja-alueen molemmin puolin kiinnostaa edelleen, kuten myös historia ja kulttuuriperintö.

— 1980—90-luvun vaihteessa australialainen ystäväni piti rajaa eksoottisena. Nykyturisteja kiinnostaa se, että täällä elää ja matkailee venäläisiä ja Venäjälläkin voi käydä, Talka sanoo.

 

Vanhan Suomen matkailukohteita voisivat olla esimerkiksi Suvorovin linnoitukset, Käkisalmi ja Viipuri linnoineen. Toiminnallisina ympäristöinä, painottaa Talka.

— Vanhan Suomen -retkillä voisi nähdä historiaa ja elämänmenoa sekä Suomen että Venäjän puolella. Se vaatisi vähintään kaksi päivää aikaa ja tarjolle monenlaista ohjelmaa, Talka visioi.

 

Myös rajavyöhykkeen tuntumassa oleva esihistoriallinen Joutsenon Kuurmanpohjan asuinalue voisi kiinnostaa turisteja.

— Tosin arkeologisten kohteiden hahmottaminen vaatisi sen, että ihmiset voisivat lukea paikkaan liittyvää dataa esimerkiksi mobiilisovelluksesta siellä käydessään, Talka sanoo.

Yhdistelmä luonto ja raja saattaisi vetää matkailijoita.

— Rajan pintaa pitkin patikoiminen luonnossa voisi olla turisteista mielenkiintoista, mutta siitä ei taida voida raja-alueeseen liittyvien kulkurajoitusten vuoksi tehdä matkailutuotetta, Anu Talka arvelee.

 

Luontomatkailua on yritetty kehittää itärajan molemmin puolin jo pitkään.

Laatokka ja Saimaa ovat olleet maiden välisen suunnittelun keskiössä, mutta myös Siikalahti-Äyräpäänjärvi -hanke on ollut olemassa.

— Venäläisten virkamiesten kanssa on aiheesta keskusteltu, ja he ovat olleet innoissaan, kertoo ympäristöpäällikkö Arto Hämäläinen Etelä-Karjalan liitosta.

Tosin into ei pelkästään riitä.

— Kaikki tietävät kireän tilanteen EU:n ja Venäjän välillä. Lisäksi hankkeet tuntuvat unohtuvan, kun ihmiset hallinnossa vaihtuvat.

 

Kirjoittaja:
Jenni Hirvinen