Categories
Artikkelit

Rakkolanjoki sai uusia asukkaita Mustajoelta

Lappeenranta. Rakkolanjokeen istutettiin Mustajoen emokalaston ensimmäisiä jälkeläisiä. Elinvoimaiset lohikalakannat lisäävät rajajokien vetovoimaa.

Piia Kaskinen

Lappeenrantaan tuli 12 000 tulevaisuuden toivoa viime viikolla.

Mustajoen emokalaston jälkeläiset matkasivat happipakkauksissa, eli läpinäkyvissä, vettä ja ilmaa sisältävissä muovipusseissa. Ne tulivat Luonnonvarakeskuksen Laukaan yksiköstä.

 

Suomenlahteen laskevassa Mustajoessa sinnittelee Kaakkois-Suomen mereen laskevien jokien ainoa alkuperäinen meritaimenkanta.

Sen poikasia otettiin talteen Laukaan kalanviljelylaitokselle vuosina 2008—2013. Niistä perustettiin emokalasto. Rakkolanjokeen nyt istutetut taimenet ovat Mustajoen emokalaston ensimmäisiä jälkeläisiä.

Niillä on tarkoitus korvata Kaakkois-Suomessa aiemmin käytetyt istutuskannat, jotka ovat olleet etäisiä sekä maantieteellisesti että geneettisesti.

— Kantoja on kasvatettu keinotekoisesti vuosikymmeniä, joten ne eivät enää ole niin elinkelpoisia, sanoo projektipäällikkö Matti Vaittinen Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

 

Mustajoen poikaset eivät kärsi sisäsiittoisuudesta, joten elinvoimaa pitäisi riittää. Niillä ei vaaranneta myöskään alkuperäisiä kantoja Venäjän puoleisilla jokien osilla.

Parisenttiset meritaimenenalut kaadeltiin pitkin ja poikin Rakkolanjoen Haapajärven alapuolisia koskia.

— Nämä ovat hyvin reviiritietoisia otuksia. Niiden mahdollisuudet paranevat, kun kaikkia ei istuteta samaan paikkaan, sanoo Vaittinen.

 

Kalastajien ei kuitenkaan kannata innostua ihan vielä.

Tulokkaat elävät joessa ensin pari vuotta, lähtevät sitten merelle vaeltamaan ja palaavat jokiin lisääntymään. Kalastusikään ne tulevat aikaisintaan neljän vuoden kuluttua.

— Nämä ovat kuin siemenperunaa. Niiden pitää antaa kotiutua rauhassa, sanoo Vaittinen.

Mustajoelta peräisin oleva taimenkanta on tarkoitus palauttaa muihinkin Kaakkois-Suomen jokiin.

On vielä epäselvää, milloin se tapahtuu.

— Se riippuu aivan Laukaan luonnonvarakeskuksen viljelykierron onnistumisesta. Muutaman vuoden kuluttua, Vaittinen kertoo.

 

Jos Lappeenrannan jätevedet puretaan jatkossakin Rakkolanjokeen, Vaittinen painottaa vedenlaadun ja riittävän virtauksen turvaamista myös häiriötilanteissa.

— Rakkolanjoki on pieni joki. Jos jätevedet johdetaan sinne jatkossakin ja systeemiin tulee häiriö, sillä on isot vaikutukset koko joen ekosysteemiin. Niin pitkään kun jätevedenpuhdistaja toimii, siellä virtaa ihan kelvollista vettä.

Kirjoittaja:
Piia Kaskinen