Aika ajoi massiivisen kaavan ohi

Lappeenranta. Yliopisto ei kasvakaan, Loas ei rakennakaan, vapaarahoitteiset eivät käykään kaupaksi ja liito-oravakin hätyyttelee. Arkkitehtikilpailun voittaneen P-tarhan yli vedetään ruksi.

Anne Kotiharju

Arkkitehtoniseksi nähtävyydeksi Skinnarilaan kaavailtu 1 200 asukkaan P-tarha kaatui liian suurisuuntaisena. Lappeenrannan kaupunki on muiden osapuolien kanssa sopinut, että yliopiston ja Märkälänlahden välin massiivisen kaavan yli vedetään ruksi.

Kaupunki, yliopisto, Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiö (Loas), Senaatti-kiinteistöt ja Suomen yliopistokiinteistöt (Syk) päätyivät kaavasta luopumiseen.

-Ei ole enää ole tarvetta rakentaa niin massiivisesti kuin aikanaan jotkut tahot ajattelivat, kertoo kaupungin tekninen johtaja Jussi Salo.

Hän toteaa, että Loasin ja yliopiston tarpeet ovat kutistuneet tai muuttuneet.

-Ja liito-orava rajoittaa rakentamista aikaisempaa enemmän, selvittää Salo.

 

Kymmenen vuotta sitten yliopiston ja Saimaan väliin kaavailtiin vanhan ajan kampusaluetta. Arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtiylioppilaiden Johanna ja Veikko Ojanlatvan P-tarha. Siinä värikkäät kerrostalot asettuivat metsän keskelle suorakaiteen muotoon. Yliopiston päädyssä talot olivat jopa 10-kerroksisia. Rantaa taas lähestyttiin kaksikerroksisilla rivi- ja paritaloilla.

Vaikka suunnitelma hätkähdytti, se päätettiin toteuttaa.

-Tilanne alkoi muuttua jo siinä vaiheessa, kun kaavaa vietiin eteenpäin. Rakennusliikkeet ilmoittivat, etteivät kovan rahan asunnot mene kaukana keskustasta sijaitsevalta alueelta kaupaksi, Salo kertoo.

Hänen mielestään kaava on nähtävä oman aikansa taustaa vastaan.

-Jälkiviisaana ei kenenkään kannata hehkuttaa mihinkään suuntaan. Se oli oman aikansa hanke.

 

Kaupunginarkkitehti Erkki Jouhkin mukaan alueen käyttösuunnitelmat romuttuivat kolmesta syystä.

-Loas lähti rakentamaan opiskelija-asuntoja muualle, kovan rahan asunnolle ei ollut kysyntää ja yliopiston rakennushankkeet kutistuivat huomattavasti.

Kaupunki ehti jo aloitella muun muassa Teknologiapuistonkatua ja vesihuoltotöitä. EU-rahaakin oli saatu.

Kaavaa laadittaessa Senaatti-kiinteistöt oli suurin maanomistaja. Nyt iso osa kiinteistöistä on siirtynyt Syk:lle. Johtaja Juha Uotila Syk:stä sanoo, että aika ajoi kaavan ohi.

Loasin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund muistelee, että arkkitehtikilpailutoimikunnan puheenjohtaja jyräsi kiistellyn P-tarhan läpi.

-Muuten se voisi olla toimiva alue, mutta Lappeenrannan rakennusmäärillä tuon massan rakentamiseen menisi vähintään 20 vuotta.

Yliopiston opiskelijamäärien kasvuennusteet olivat kaavan laatimisen aikoihin huikeita.

-Uskottiin, että on paljon rakennettavaa, mutta tuohon valtavaan kompleksiin ei tainnut monella olla innostusta.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju