Ilpo Leskinen
Raimo Honkasen työvoitto pysyy ikuisesti mielissä. Taipalsaaren Suureen Jänkäsaloon vievä Jussilansalmen lossi kantaa hänen nimeään.
Honkanen oli keskeinen henkilö lauttayhteyden synnyttämisessä. Hän toimi 1990-luvun alusta vuoteen 2006 saakka Jänkäsaloon perustettujen tiekuntien puheenjohtajana.
Lossiyhteyden saaminen vaati pitkää pinnaa ja lukemattomia kokouksia. Lossilla tehtiin ensimmäinen ylitys 1. heinäkuuta 2005. Aikataululiikenne alkoi 11. heinäkuuta, ja avajaisjuhlaa vietettiin 29. heinäkuuta.
Honkanen herätti ajatuksen lossista Taipalsaaren metsänhoitoyhdistyksen aamukahvipöydässä vuonna 1987.
Ensimmäinen yritys oli luoda yhteys Pienen Jänkäsalon kautta Suureen Jänkäsaloon, mutta pengertien vetäminen Virtasalmen yli herätti vastustusta. Viranomaisetkin olivat poikkiteloin, joten yritys raukesi vuonna 1992.
Heti sen jälkeen alettiin suunnitella lossia mantereelta suoraan Suureen Jänkäsaloon. 1990-luvulla tiestö rakennettiin kuntoon.
Jänkäsaloon tehtiin lähes 17 kilometrin pituinen runkotieverkko sekä Jussilansalmentie Suur-Saimaantieltä rantaan.
— Ajattelimme, että lossin saaminen on varmempaa, kun tiestö on valmiiksi kunnossa.
Lupaprosessi lossiyhteydelle käynnistyi vuonna 1999.
Useiden kokousten, päätösten, valitusten, vastineiden ja viivästysten jälkeen koitti loppuvuosi 2003. Silloin saatiin ratkaisevat päätökset lossin rakentamisesta.
Sitä ennen tuli tieto, että lossin rakentaminen saa 70 prosentin valtionavun. Kunnanvaltuusto myönsi joulukuussa kunnan avustuksen äänin 19—7, kun kunnanhallitus oli hylännyt anomuksen kesäkuussa.
Honkasta ihmetytti kunnanhallituksen nihkeys etenkin, kun päätös valtionavusta oli jo saatu.
— Kaikki eivät nähneet lossiyhteyttä järkevänä, vaikka viranomaiset pitivät hanketta taloudellisesti kannattavana.
Kuntalakia luettiin, ja kunnanjohtaja toi avustusasian suoraan kunnanvaltuuston päätettäväksi. Honkanen oli arvioinut, että valtuuston enemmistö on myötämielinen, ja näin kävi.
Jänkäsalossa on seitsemän vakituisesti asuttua taloa, noin 125 kesämökkiä sekä metsätilojen omistajia.
Lossista tullut arkinen asia
Jänkäsalon lossi on kymmenessä vuodessa synnyttänyt saaren uudelleen. Nyt siitä on tullut jo itsestäänselvyys.
— Raimo Honkanen teki suuren työn. Ilman lossia Jänkäsalossa ei olisi yhtään mitään, lossinkuljettaja Tuomo Hyyryläinen kertoo.
Lossi ei liikennöi öisin. Aikatauluista oli saarelaisten mukaan alkuvuosina monenlaista ilmaa, mutta nykyisiin on pitkälti sopeuduttu.
Jänkäsalon tiehoitokunnan puheenjohtaja Esa Särmä kertoo, että lossin vuosibudjetti on 190 000—200 000 euron luokkaa. Valtion avustus on käytännössä 75—80 prosenttia kustannuksista ja kunnan avustus kymmenen prosenttia kustannuksista.
Lossin 125 osakasta maksavat 10—15 prosenttia kustannuksista eli enimmillään 30 000 euroa vuodessa. Ympärivuotinen lossin käyttäjä maksaa enemmän kuin kesäkäyttäjä.
Lossilla tehdään noin 25 000 ylitystä vuodessa, joista 4 000 heinäkuussa. Ylittäjien määrä vaihtelee päivittäin kymmenistä satoihin.
Jänkäsalossa kahdet kymmenvuotisjuhlat
Suuren Jänkäsalon henkiin herättäminen kymmenen vuotta sitten on synnyttänyt kahdet juhlat.
Ensimmäiset juhlat ovat vuorossa tulevana lauantaina 25. heinäkuuta kello 12 alkaen lossirannassa. Perinteiset Jänkäsalo-päivät ovat samalla myös lossin ja kyläyhdistyksen kymmenvuotisjuhlat.
Toinen juhla on vuorossa lauantaina 15. elokuuta. Silloin vietetään lossin ja urheiluseura Jänkäsalon Weikkojen kymmenvuotisjuhlaa urheilukentällä kello 14 alkaen.
Juhlapuhujaksi tulee saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Jorma Leppänen. Juhlassa puhuvat myös Tuure Westinen ja Tuomo Hyyryläinen.