Categories
Artikkelit

Ruhoja kärrättiin korpeen

Parikkala. Metsästä löytyneiden teurasjätteiden alkuperää tutkitaan parhaillaan. Raadot ovat uhka terveydelle, mutta välitöntä tautivaaraa ei ole.

Jonna Mielonen-Jumisko

Parikkalalaisesta metsästä löytyneet teuraseläinten raadot ovat todennäköisin peräisin jonkinlaisesta teurastamosta. Raatoja on maastossa niin paljon, etteivät ne voi olla yksittäisen ihmisen aikaansaannosta.

-Niitä oli sen verran, ettei kyse ole esimerkiksi luontokuvaukseen tarkoitetusta haaskasta, Imatran seudun ympäristötoimen valvontaeläinlääkäri Kaarina Leiviskä sanoo.

Hänen mukaansa jätteet voivat olla peräisin esimerkiksi tilateurastamosta ja niitä on todennäköisesti tuotu paikalle pitkän ajan kuluessa.

Viranomaisilla on Leiviskän mukaan alustava tieto siitä, mistä ruhot ovat peräisin. Tutkinta on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Leiviskä ei tässä vaiheessa vielä pysty vielä kertomaan esimerkiksi sitä, onko raadoista löytynyt korvamerkkejä tai muita tunnistetietoja.

Teurasjätteiden alkuperää tutkitaan parhaillaan yhteistyössä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja aluehallintoviraston läänineläinlääkärin kanssa.

 

Luontoon jätetyissä raadoissa piilee tautivaara. Riskeistä ei kuitenkaan voida sanoa mitään tarkkaa ennen kuin tiedetään, ovatko eläimet olleet elinaikanaan terveitä.

-Eläintautien leviämisvaara on olemassa, jos paikalle on viety sairaita eläimiä, toteaa Eviran ylitarkastaja Olli Venelampi.

Hän huomauttaa, että myös mätänemään jätetyt raadot voivat levittää tauteja.

-Ne pilaantuvat ja saastuttavat, vaikka lähtöaines olisikin turvallista.

Leiviskän mukaan jätteet näyttävät siltä, että eläimet on teurastettu asianmukaisesti. Silloin eläintautien vaaraa ei todennäköisesti ole, mutta asia kuitenkin tutkitaan.

Välitöntä vaaraa raadoista ei ole, Leiviskä korostaa.

-Kenelläkään ei ole mitään hätää, eikä kukaan ole hengenvaarassa.

 

Nyt tarkoituksena on mahdollisimman nopeasti selvittää, mistä raadot ovat tulleet, ja saada toiminta loppumaan.

Jatkotoimenpiteistä päätetään sen jälkeen.

-Kysymyksessä on todennäköisesti rikos. Minkä lainsäädännön rikkomus ja mitä toimenpiteitä tehdään, selviää myöhemmin, Venelampi toteaa.

Rikosilmoitusta asiasta ei torstai-iltapäivään mennessä ollut tehty.

Paikalta on ensitietojen mukaan löytynyt ainakin nautojen, sikojen ja lampaiden ruhoja. Nautoja ei Etelä-Karjalassa saa hävittää itse. Sikojen osalta Etelä-Karjala on luokiteltu syrjäiseksi alueeksi, jossa jäänteiden hävittäminen on sallittua. Ei kuitenkaan näin.

-Hautaaminen pitää tehdä asiallisesti, kaivaa syvä kuoppa ja haudata sinne, Venelampi sanoo.

Etelä-Saimaa ei torstaina tavoittanut lähialueen teurastamoja. Raatojen löytymisestä kertoi ensimmäisenä Yle.

Kirjoittaja:
Jonna Mielonen-Jumisko