Categories
Artikkelit

Jatkuvaa pöhinää ja katse Aasiaan

Matkailu | Etelä-Karjalan matkailun nousu vaatii pitkäjänteisyyttä. Yhden suurtapahtuman suunnittelu ei ole ammattilaisten mielestä järkevää matkailustrategiaa.

Venäläisturistien väheneminen aiheuttaa murhetta Etelä-Karjalalle. Maakunnasta puuttuu iso tapahtuma, joka houkuttelisi venäläisten sijasta kotimaisia matkailijoita. Etelä-Savokin paistattelee Etelä-Karjalan edellä hotelliyöpymisten tilastoissa.

Mitä pitäisi tehdä toisin?

— Ei voi sanoa, että on tehty väärin, kun Venäjälle on panostettu. Ruplaa on vuoltu todella paljon viime vuosina, sanoo matkailuun erikoistunut professori Antti Honkanen Itä-Suomen yliopistosta.

Hän muistuttaa, että venäläismatkailijoiden määrä on edelleen suuri, vaikka onkin huippuvuosista laskenut.

Saimaan ammattikorkeakoulun hotelli- ja ravintola-alan koulutuspäällikkö Virpi Ristimäki sanoo, että nyt pitää katsoa Eurooppaan ja Aasiaan.

Lappeenrannan kaupungin viestintäjohtaja Alina Kujansivu kertoo, että juuri niin on tehty ja työtä jatketaan. Suunnitelmissa on mennä Visit Finlandin kanssa Aasiaan markkinoimaan Suomea ja Saimaata. Italiassa maakunnan matkailuyhtiö Gosaimaa, Mikkeli ja Savonlinna ovat yhdessä markkinoineet matkapakettia, johon kuuluu kierros Saimaan ympäri.

Ryanairin päätös lopettaa ainoat lennot Lappeenrannasta Italian Bergamoon on huono uutinen matkailuponnistuksille.

— Toiveissa on, että lentoja saataisiin eri paikkoihin Eurooppaan. Sen jälkeen ratkaistaan markkinointitoimenpiteet, Kujansivu sanoo.

 

Lappeenranta ei ole unohtanut Venäjää ja Pietarin seutua.

— Vaikka tilanne on juuri nyt huono, ei ole mitään syytä pistää hanoja kiinni. Uskomme siihen, että venäläiset palaavat, Kujansivu sanoo.

Pietarin läheisyyttä pitäisi hyödyntää koko Kaakkois-Suomen markkinoinnissa Kiinassa ja muualla Aasiassa, sanoo Jari Ahjoharju, Visit Finlandin media- ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja.

Hänen mukaansa suomalaisten matkailuyrittäjien kannattaisi rakentaa paketteja, joihin kuuluisi esimerkiksi Saimaaseen tutustumisen lisäksi päivän tai kahden reissu Pietariin.

Myös luonto pitäisi sitoa osaksi matkaa.

— Jos vaikkapa japanilainen haluaa mennä luontoon, ei hän uskalla yksin lähteä metsään, Ahjoharju sanoo.

Hänen mukaansa tuotteistamisen ei tarvitse olla mitään monimutkaista. Esimerkiksi puolen tunnin retki metsään voisi kiinnostaa aasialaisia matkailijoita.

 

Saimaassa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

Saimaan ammattikorkeakoulun hotelli- ja ravintola-alan lehtorin Ilkka Lehtolan mukaan Etelä-Savo on pystynyt hyödyntämään Saimaan Etelä-Karjalaa paremmin omassa matkailumarkkinoinnissaan, erityisesti mökkimatkailussa.

— Kun yritys tai tapahtuma onnistuu liittämään Saimaan markkinointiin, se tuo näkyvyyttä, Lehtola sanoo.

— Saimaan, liikunnan ja hyvinvoinnin yhdistämisessä olisi paljon kehitettävää.

Crossfitt-kisoista ja niiden ympärille kootusta tapahtumasta tuli menestys Lappeenrannassa toissa viikonloppuna. Sen kaltainen, uudistuvaan liikuntakulttuuriin tarttuva oivallus voi poikia paljon.

 

Suuret kesätapahtumat vetävät kymmeniä tuhansia ihmisiä Mikkeliin ja Savonlinnaan. Auttaisiko yksi St Michel -ravien veroinen tapahtuma Etelä-Karjalan matkailua kirimään eteläsavolaisten rinnalle?

Ei, sanovat matkailun ammattilaiset. Heidän mielestään jatkuva tapahtumapöhinä on parempi.

— Olisi tietysti hyvä, jos olisi sekä jatkuvaa tapahtumatoimintaa että joitain megaluokan tapahtumia, Alina Kujansivu sanoo.

Kiinnostavaa megatapahtumaa ei voi tekemällä tehdä. Yleensä suuret tapahtumat ovat syntyneet pieninä ja kasvaneet vuosien saatossa suuremmiksi.

— Pitää olla kantava ajatus, jonka varaan rakennetaan. Tapahtumalle pitää olla tilausta, Virpi Ristimäki sanoo.

Maailmantähtien konsertit ovat asia erikseen. Iso konsertti voi täyttää kerralla kaikki kaupungin hotellit, ravintolat, huoltoasemat ja kaupat. AC/DC:n konsertti veti yhtenä päivänä Hämeenlinnaan 55 000 ihmistä.

— Yksittäinen konserttitapahtuma ei voi kuitenkaan paikata matkailun pulmia, Ilkka Lehtola sanoo.

 

Vetonaula syntyy ideasta ja intohimosta

Hyvän tapahtuman järjestämiseen tarvitaan intohimoa, visio ja paljon työtä.

— Festivaalin järjestämiseen liittyy tolkuton määrä töitä, ja riski on valtava, sanoo Finland Festivals –yhdistyksen toiminnanjohtaja Kai Amberla.

Myös ammattimaisia tapahtumien järjestäjiä tarvitaan, sillä lista esimerkiksi jätehuoltoon, tekijänoikeuksiin ja turvallisuuteen liittyvistä asioista on pitkä.

Amberlan mielestä Lappeenrannassa pitäisi järjestää jokin omaleimainen tapahtuma, joka on yhtäaikaa kansainvälinen ja paikkaan sitoutunut.

— Lappeenrannan sijainti on monessa mielessä ideaali. Kaunis järvimaisema, Venäjän läheisyys ja Helsinkikin vain kahden tunnin matkan päässä, hän luettelee ja ihmettelee, miksei paikkakunnalla järjestetä isoa ja tunnettua tapahtumaa.

Esimerkkinä omaleimaisesta tapahtumasta hän mainitsee Kuhmon kamarimusiikki -festivaalin, joka syntyi Seppo Kimasen ideasta ja intohimosta.

— Kuhmon kamarimusiikki -festivaalin alkuperäinen idea on niin järjetön ja hullu, etteivät kunnan virkamiehet tai talouslaskelmien tekijät olisi koskaan lähteneet siihen mukaan.

— Seppo Kimanen oli riittävän nuori ja intohimoinen ja päätti, että tämä tehdään. Ja vielä paikassa, jonne on vaikea päästä.

 

Amberlan mukaan on kuitenkin mahdollista perustaa uusi tapahtuma, joka on alusta lähtien suuri.

Helsingissä järjestettävä elektroniseen musiikkiin erikoistunut Weekend Festival on tästä hyvä esimerkki. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran elokuussa 2012 Espoossa.

— He aloittivat erittäin isosti. Nyt se on helsinkiläisten teinien ja nuorten aikuisten ykkösjuttu. |Terhi Kinnunen

Kirjoittaja:
Kaisa Juntunen, Terhi Kinnunen