Maakuntien määrän vähentäminen saa varautuneen vastaanoton Etelä-Karjalasta. Maakuntajohtaja Matti Viialainen pitää ajatuksia uuden, vahvan hallintotason perustamista sinällään kannatettavana. Etelä-Karjala olisi hänen mielestään kuitenkin riittävän iso jatkamaan itsenään.
– Tämä keskustelu aluejaon muuttamisesta kannattaisi tappaa saivareena.
Myös lappeenrantalaiset kansanedustajat Ari Torniainen (kesk.) ja Jani Mäkelä (ps.) suhtautuvat asiaan nihkeästi. Sosiaali- ja terveyspalvelut hoituisivat heidän mielestään parhaiten nykypohjalla.
– Ei meillä ole luontevaa yhdistymissuuntaa. Etelä-Karjala pärjää parhaiten omillaan, Mäkelä arvioi.
– Jos oltaisiin puhuttu 15-16 maakunnasta, se olisi voinut onnistua. En usko tämän läpimenoon, Torniainen sanoo.
Perjantaina julkaistussa valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön raportissa esitetään 9-12 itsehallintoaluetta.
Niiden suurin tehtävä olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen alueelle. Lisäksi niille siirtyisivät maakuntaliittojen tehtävät ja vielä määrittämätön joukko kuntayhtymien tehtäviä sekä valtion aluehallinnon hommia.
Asiantuntijaryhmä perusteli uusien maakuntien lukumäärää sillä, että alueilla pitää olla riittävä väestöpohja ja taloudellinen kantokyky sote-palveluiden hoitamiseen vielä 30 vuoden päästä.
Kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) pitää ehdotettua maakuntien määrä oikeansuuntaisena. Hallitusohjelmassa sote-alueiden maksimimääräksi linjataan 19. Se on lappeenrantalaisen Kopran mielestä liikaa.
– Jos ratkaisu löytyy jostain 12:sta, määrä saattaa olla sellainen, että uudistus täyttää tarkoituksensa ilman hirvittäviä vaurioita.
Sekä Kymenlaakso että Etelä-Savo olisivat Kopran mielestä Etelä-Karjalalle luontevia yhdistymissuuntia. Ari Torniainen taas näkee Kymenlaakson houkuttelevampana.
Mäkelä muistuttaa, että Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa sote-asiat ovat olleet käymistilassa.
– Ei ole toivottavaa, jos meidät pannaan näiden kanssa yhteen. Vaikka on sekin parempi kuin yhdistäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin jatkeeksi, mistä joskus puhuttiin.
Kopra ja Torniainen korostavat, että vaikka soten hoitaminen siirtyisikin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä (Eksote) suuremmalle alueelle, palveluita ei voi viedä Kymenlaaksoon: päivystävä keskussairaala tarvitaan Lappeenrannassa.
Viialainen korostaa, ettei uutta aluetta pidä miettiä vain soten kannalta.
– Nyt on mahdollisuus luoda uusi selkeä kansanvaltainen hallinto. Nykyinen päällekkäisistä kuntayhtymistä ja valtion aluehallinnosta koostuva järjestelmä on sekava.
Soten lisäksi hän haluaa pakettiin koulutuksen, maakuntaliittojen kaavoitus- ja kehitystehtävät sekä valtiolta elinkeino- ja liikenneasiat.
– Hallintoa pitää koota, keventää ja yksinkertaistaa.
Viialainen epäilee, että riitely maakuntien määrästä voi hyydyttää koko uudistuksen. Hänestä jo pääsy nykyiseen 19 maakuntaan on saavutus.
Kolmas porras
Hallitusohjelmassa on sovittu sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtämisestä kunnilta suuremmille alueille.
Sama alue hoitaa soten lisäksi ainakin nykyistä maakuntahallintoa ja valtion aluehallintoa.
Käytännössä kyse on siitä, että valtion ja kuntien väliin tulee uusi vaaleilla valittu hallintoporras.