Verkkokalastaja ja ravustaja ovat paljastaneet Saimaan salaisuuksia. Taipalsaaren vesiltä on heidän ansiostaan löytynyt kaksi purjealuksen hylkyä.
Toinen hylyistä sijaitsee Kangas-Teljo-saaren lähellä ja toinen Myllärisen Marjo -saaren lähellä.
Järviarkeologiaa harrastava Saimaan hylyt -työryhmä paikansi Kangas-Teljon hylyn tiistaina ja dokumentoi sen alustavasti. Hylystä tehtiin ilmoitus Museovirastoon.
Pentti Kokki kertoo hylyn tulleen ilmi, kun vapaa-ajan asukas Antti Törmä oli yli viikko sitten kokemassa verkkoja Kangas-Teljon pohjoisosan koillisrannalla. Verkkoon tarttui puun kappale.
Törmä vei kappaleen saaren toiseen päähän, urheilusukellusseura Saimaan norppien tukikohtaan.
Paikalla ollut Kimmo Vertanen totesi, että kyseessä on laivan kappale. Hän ilmoitti asiasta Saimaan hylyt -ryhmään kuuluvalle Ismo Marttiselle.
Kokki ja Marttinen kävivät paikalla tiistaina. Marttinen sukelsi ja löysi hylyn, ja Kokki otti kuvaa kaikuluotaimella. Hylyllä on pituutta 30 metriä.
Hylky sijaitsee yli seitsemän metrin syvyydessä rantatörmällä, kovalla hiekkapohjalla, 50 metriä rannasta. Vedessä oli tiistaina erinomainen näkyvyys.
Kyseessä on Kokin mukaan kaksimastoinen purjealus. Hänen ikäarvionsa on parisataa vuotta. Hylyn kupeessa makaa pitkä puu, jota epäillään toiseksi mastoksi. Toinen masto sijaitsee kauempana.
Hylyn kappaleita on hajallaan laajalla alueella luode-kaakko-suunnassa. Kokki epäilee, että alus on aikoinaan tullut Rastinniemen suunnasta, ajautunut matalikolle ja haaksirikkoutunut luoteismyrskyssä.
Myllärisen Marjon hylky on tuorein tapaus. Muuan ravustaja oli löytänyt hylyn Myllärisen Marjo -saaren länsipuolelta. Tieto kulkeutui välikäden kautta Pentti Kokille, joka kävi paikantamassa hylyn torstaina.
Kyseessä on Kokin mukaan noin 30 metrin pituinen purjealus. Sen toinen pää on 7,5 metrin syvyydessä ja toinen pää matalikon kupeessa. Molemmat hylyt on määrä tutkia lähiaikoina.
Saimaan hylyt -ryhmä on syksystä 2008 lähtien etsinyt, löytänyt ja dokumentoinut eteläisen Saimaan hylkyjä, erityisesti Lappeenrannan edustalla. Työryhmä on tehnyt yhteistyötä Museoviraston kanssa.
Hylkyjen etsintä mullistui, kun käyttöön saatiin viistokaikuluotain. Sen ansiosta veden sameus ei ollut enää esteenä tutkimuksille.
Työryhmä löysi muutama vuosi sitten arkistotietoa, jonka mukaan Taipalsaaren Kutilan kanavan suunnitelmilla oli edeltäjä jo 1800-luvulla. Tuolloin samalla paikalle Suur-Saimaan ja Pien-Saimaan väliin suunniteltiin Kivitaipaleen kanavaa.