Kaija Lankia
Valokuitu on kuin tie, sähkö, vesijohto tai viemäri. Kyse on vuosikymmenien käyttöön tarkoitetusta tekniikasta, ei vain parin vuoden liittymämaksuista, Saimaan Kuidun projektijohtaja Tuomo Puhakainen vertaa.
Kuten eivät kaikki tontitkaan kadun varrelta mene samalla kertaa kaupaksi, ei jokainen kuitukaapelin varressa ole halukas maksamaan liittymismaksua. Ei kiitos ja ehkä-vastaukset ovat myyjille tuttuja. Paljon myös kiitetään, että viimeinkin joku laittaa yhteydet kuntoon.
Liittymiä on markkinoitu kolmatta viikkoa Taipalsaarella ja Savitaipaleella.
— Myynti pääsi liian myöhään käyntiin. Seuraavat viikot ovat liittymien myynnissä tärkeimmät.
Kun Saimaan Kuitu rakensi valokuituverkkoaan ja kilpailutti operaattoriaan, Elisa ja Sonera hyödynsivät tilanteen myymällä samaan aikaan määräaikaisia 4G-mobiililiittymiä. Kampanjoinnin ajoitus ei Puhakaisen mukaan ole sattumaa.
Saimaan Kuidun verkkoon pääsee 1 990 euron kertamaksulla ja 29,90 euron kuukausimaksulla tai vaihtoehtoisesti 49,90 euron kuukausimaksulla. Avausmaksu on sata euroa. Halpa 4G-liittymä voi siten olla houkuttelevampi.
— Liittyminen on taloudellinen päätös, Puhakainen sanoo.
Hän ja myynnistä vastaava erityisasiantuntija Heli Pajuvirta perustelevat kuidun hankkimista investointina vuosikymmeniksi eteenpäin.
— Kuituyhteys lisää kiinteistön arvoa merkittävästi. Oulun seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan asuinalueella, jonne oli vedetty valokuituverkko, talojen hinnat olivat 10 000 euroa korkeampia kuin naapurialueella, Pajuvirta kertoo.
Puhakaisen mukaan kasvavassa viihdekäytössä kuitu on mobiiliyhteyttä toimivampi — varsinkin sen jälkeen, kun televisiokin siirtyy verkkoon.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen vieminen verkon kautta asiakkaille on kuitenkin tärkein peruste kuntien sponsoroimalle valokuidulle.
— Siinä katsotaan pitkälle tulevaisuuteen, ja siihen kunnat ovat halunneet panostaa, Puhakainen korostaa.
Savitaipale ja Taipalsaari ovat Saimaan Kuidun perustajat. Lemi on myös ilmoittanut halukkuutensa tulla mukaan.
— Savitaipaleella on verkko suunniteltu kokonaan, Taipalsaarella osittain. Lemillä ei ole tehty vielä suunnitelmia, mutta palvelutaloon vedimme jo yhteyden.
Savitaipaleella ja Taipalsaarella verkko on toistaiseksi vain keskustaajamissa ja niiden välillä. Muutama maaseutuliittymä on mahdollistunut yhdysverkon välittömässä läheisyydessä.
Maaseutualueiden verkot on kannattavampi tehdä EU:n maaseuturahaston 60 prosentin tuella. Savitaipaleen hakemus Heituinlahden verkosta on jo vetämässä.