Maakuntaan oma kehittämisrahasto

Hankeraha. Etelä-Karjalan liitto laittaa omat ylijäämänsä kehittämishankkeisiin, kun valtion rahasta ei ole tietoa.

Kaija Lankia

Etelä-Karjalan liiton hallitus esittää maakunnan kehittämisrahaston perustamista. Rahastolla korvattaisiin puutetta, joka on syntynyt valtion maksaman maakunnan kehittämisrahan ehtyessä. Viime vuonna Etelä-Karjala sai valtiolta 200 000 euroa, tänä vuonna rahaa ei ollut ollenkaan.

— Valtion ensi vuoden budjetissa on kymmenen miljoonaa euroa innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen, mutta sen maakunnallisesta jaosta ja kanavoinnista ei ole mitään tietoa, hallinto- ja kehittämisjohtaja Juuso Hieta Etelä-Karjalan liitosta kertoo.

 

Maakunnan kehittämishankkeet halutaan kuitenkin turvata. Siksi maakuntahallitus esittää valtuustolle, että Etelä-Karjalan liitto tekisi taseeseensa kertyneestä ylijäämästä oman kehittämisrahaston pääoman.

— Rahaa on noin 350 000 euroa, sitä riittäisi ehkä kahden vuoden tarpeisiin, Hieta arvioi.

Rahasto antaisi rahaa maakunnallisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja niiden esiselvityksiin. Mukana hankkeessa pitää olla vähintään kaksi kuntaa, ja sillä on edistettävä maakunnallisia tavoitteita. Rahastosta voidaan myöntää myös osarahoitusta alueellisesti merkittäviin EU-hankkeisiin tai EU-hankkeiden kuntarahoitusosuuksiin, säännöissä todetaan.

 

Maakuntahallitus esittää kunnille, että rahastoon yhdistettäisiin kuntien omat kehittämisvarat, joita Lappeenrannan-Imatran kaupunkiseudun työvaliokunta, eli kuntajohtajat, hallinnoi.

— Kunnilla on noin 200 000 euroa tätä asukasmääriin pohjautuvaa rahaa, jolla on rahoitettu pieniä kehittämishankkeita. Kunnilta kysytään nyt, yhdistetäänkö ne maakunnan rahoihin, Hieta kertoo.

Jos yhdistämisestä päätetään, kuntajohtajien työvaliokunta tekee esitykset rahoitettavista kohteista maakuntahallitukselle.

 

Etelä-Karjalan liiton valtuusto päättää kehittämisrahaston perustamisesta 30. marraskuuta. Rahaston on määrä aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

— Rahoituspäätöksiä tehdään pitkin vuotta sen mukaan, miten hakemuksia jätetään, Hieta sanoo.

 

Vuonna 2014 myönnettyjä

Matkalla Jukolaan 50 000 euroa.

Saimaa geomatkailukohteeksi 115 000 euroa (yhdessä Etelä-Savon kanssa).

Etelä-Karjalan viestintä- markkinointihanke 46 900 euroa.

 

Kirjoittaja:
Kaija Lankia