Ilpo Leskinen, Auli Terävä
Vuosikymmeniä kestänyt vääntö näyttää viimein tuottavan tulosta. Etelä-Karjala on saamassa maakuntahistorian.
Etelä-Karjalan liiton johdolla on luonnosteltu kaksiosaista teossarjaa, joka on määrä kirjoittaa vuosina 2016—2019.
Asiasta päättää maanantaina kokoontuva maakuntahallitus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen esittää työn käynnistämistä.
Tarve kirjoittaa maakuntahistoria on noussut esille 1980-luvulta lähtien. Aiemmat aikomukset ovat kariutuneet tutkijoiden erimielisyyksiin ja rahapulaan.
Etelä-Karjalan maakuntayhdistys teki viime vuonna esityksen maakunnan esihistorian kokoamisesta kirjaksi.
Maakuntahistoria sai toden teolla vauhtia keväällä. Kävi ilmi, että kirjoittamiseen saadaan huomattava summa rahaa karjalaistaustaisilta säätiöiltä.
Kun Viipurin läänin ja Pohjois-Karjalan historiasarjat valmistuivat, säätiöt ovat etsineet uutta rahoitettavaa.
Helsingin yliopiston dosentti Jyrki Paaskoski teki suunnitelman maakuntahistorian laatimisesta. Etelä-Karjalan historiaa tunteva Paaskoski asuu Punkaharjulla.
Tämän pohjalta Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, Karjalan kulttuurirahasto sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö päättivät osallistua 70 prosentin osuudella rahoitukseen.
Ehtona on, että Etelä-Karjalan liitto sitoutuu rahoittamaan loput 30 prosenttia.
Teokset maksavat vajaat 360 000 euroa, josta säätiöiden ja sponsorien osuus on 258 000 euroa.
Liiton vastuulle jää 90 000 euroa. Se muodostuu sekä toimitussihteerinä toimivan maakuntasuunnittelijan Anu Talkan työstä että varsinaisista kustannuksista.
Kirjojen ennakkomyynnin ja varsinaisen myynnin tuotoiksi on arvioitu varovasti vain 10 000 euroa. Suunnitelmissa on, että ensimmäinen osa ilmestyy vuonna 2018 ja toinen osa vuonna 2019.
Töihin kysytty tutkijajoukko on jo alustavasti sitoutunut asiaan.
Lähtökohtana on, että historiasarjan teossa hyödynnetään uusinta tutkimusta. Työhön etsitään uusia näkökulmia tuovia ja vastaväitelleitä tutkijoita, joilla on yhteyksiä Etelä-Karjalaan.
— Rima on asetettu tosi korkealle, Paaskoski sanoo.
Riitta Uosukainen: Tutkittavaa riittää
Valtioneuvos Riitta Uosukainen on puhunut pitkään maakuntahistorian kirjoittamisen tarpeellisuudesta. Häneltä asia saa varauksettoman kannatuksen.
— Tämä on hauras maakunta jo sen takia, että väkeä on vähän. Täällä on kuitenkin tapahtunut paljon. Jo pelkästään Imatra on sanomattoman rikas historialtaan, saati sitten koko Etelä-Karjala.
Nykypäivän ilmiöiden selittäminen tarvitsee Uosukaisen mukaan taustatietoa menneisyydestä. Uudella tutkimusotteella maakunnasta on valtioneuvoksen mukaan varmuudella löydettävissä kiinnostavia näkökulmia.
— Me elämme historiassa, mutta lähihistoriakin unohtuu helposti. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on myös nähtävä osana historiaa.
Maakuntahistoriaa tarvitaan Uosukaisen mukaan myös koko maan näkökulmasta.
— Silloin kun asiat ulottuvat yli valtakunnanrajan, Etelä-Karjala on aina siinä mukana. Mitä lännemmäs Suomessa mennään, sitä huonommin tämä Venäjän ja Saimaan välinen alue tunnetaan. ILPO LESKINEN
Viipuri pitää muistaa ja Topelius ruotia
Etelä-Karjala on kiinnostava tutkimuskohde, kun maakuntaa katsotaan uusin näkökulmin ja tuoreimpien tutkimusten valossa. Etelä-Karjalan viime vuosien arkeologiset löydöt tarkentavat ja jopa muuttavat koko Suomen esihistorian kuvaa.
Etelä-Karjalaa ei voi tutkia ottamatta huomioon Viipurin vuosisataista taloudellista ja kulttuurihistoriallista vaikutusta. Sama pätee myös Pietariin. Tutkimuksessa on vältettävä näkökulmaa, että Viipuri on jätettävä pois, koska se ei kuulu nykyiseen Etelä-Karjalaan.
Viipurin jääminen Neuvostoliiton puolelle toisen maailmansodan jälkeen vaikutti dramaattisesti Etelä-Karjalan inhimilliseen toimeliaisuuteen ja infrastruktuuriin.
Tutkimuksessa voidaan pohtia sitä, mihin ja miten kansankulttuurin eri piirteet Etelä-Karjalan liittävät. Ennakko-oletuksen mukaan ollaan monien piirteiden ja määrittelyjen raja-alueella.
Maakuntahistoriassa voidaan muodostaa kanta Zacharias Topeliuksen väittämään Lappeenrannan seudun savolaisuudesta, kun asiaa katsotaan nykytutkimuksen näkökulmasta. ILPO LESKINEN
Lähde: Jyrki Paaskoski, Etelä-Karjalan maakuntahistorian hankesuunnitelma.