Leena Sallinen
Parikkalan Syväoron rajanylityspaikalle Venäjän puolella kulkeva tie on pantu kuntoon. Venäjä remontoi sen Lahdenpohjan läheltä rajalle EU:n tuella.
28 kilometrin tieosuudelle tehtiin oikaisu, pohjustus ja päällystys. Hinta tukiohjelmissa oli kahdeksan miljoonaa euroa, mistä EU:n osuus oli runsaat kolme miljoonaa euroa.
Viipurin ja Nuijamaan välinen liikenne kaartelee edelleen kapealla Saimaan kanavan huoltotiellä. Sitä on 23 kilometriä.
Kanavatien turvallisuusriskejä on vähennetty kahden miljoonan euron peruskorjauksella. EU maksoi miljoonan, Venäjä toisen.
Suomi on vongannut Venäjältä vuosikausia uutta tietä Viipurin ja Nuijamaan välille. Miksi EU ei ole antanut tukimiljooniaan sen tekoon?
-Venäjä ei ole tukea hakenut, ohjelmajohtaja Päivi Ilves Etelä-Karjalan liitosta kertoo.
Hakemusta varten tarvitaan toteuttamiskelpoinen suunnitelma, eikä sitä ole tehty Viipurin ja Nuijamaan välisestä uudesta tiestä.
Rajateiden rakennus- ja remonttituet haetaan ja jaetaan EU:n raja-alueiden yhteistyöohjelmista. Etelä-Karjalan liitto hallinnoi niitä Kaakkois-Suomessa ja Venäjän lähialueilla.
Parikkalan rajatiehen EU:n tuki tuli vuosien 2007-2013 ENPI-ohjelmasta. Siinä oli kaakkoisrajalle jaossa kaikkiaan 72,4 miljoonaa euroa, joista noin 32 miljoonaa euroa meni Ilveksen mukaan isoihin investointeihin.
Niitä on tehty rajateillä ja myös raja-asemilla sekä Suomen että Venäjän puolella.
-Suomi maksaa vain oman puolensa hankkeista, Ilves muistuttaa.
ENPI-hankkeista viimeiseksi jääneisiin kuuluu Kuurmanpohjanjoen silta Svetogorskin ja Viipurin välisellä tiellä. Sillan teko kesti kaikkiaan kymmenen vuotta. ENPI-projektina sitä toteutettiin vuosina 2013-2015, ja se maksoi 7,6 miljoonaa euroa.
-Siitä 20 prosenttia oli Venäjän omavastuuta, tuettu osuus oli noin kuusi miljoonaa euroa, mistä EU maksoi puolet ja Venäjä toisen puolen, Ilves kertoo esimerkin ENPI-rahoituksen pelisäännöistä.
Pääosin samoilla säännöillä EU-tukia jaetaan myös vuosien 2014-2020 CBC-ohjelmakaudella. Kaakkois-Suomessa on taas jaossa runsaat 72 miljoonaa euroa, mutta Ilveksen mukaan investointeihin käytetään nyt korkeintaan kolmannes summasta.
Tukia on haettu monin verroin. Esimerkiksi Parikkala on pannut tukipaperit vetämään 25,7 miljoonan projektista, jolla korjattaisiin Parikkalan raja-aseman Suomen puoleisia tieyhteyksiä.
Ilveksen mielestä Kuutostien ja raja-asemalle johtavan Kolmikannantien risteyksen remonttiin tuki on tarpeen. Risteys on nyt ahdas rekkaliikenteelle, joka varmasti lisääntyy rajan takana parantuneen tien ansioista.
Venäjällä rajatiestä on remontoimatta pätkä Lahdenpohjaan ja uudelle tielle, jota Venäjä rakentaa Laatokan pohjoispuolella. Se parantaa yhteyksiä Pietarin ja Petroskoin välillä.
Tieremonteilla pedataan myös Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainväliselle matkustajaliikenteelle. Suomen hallitus torppasi kesäkuussa nämä haaveet toistaiseksi.
Viipurin ja Nuijamaan välillä kansainvälinen liikenne kaartelee kanavatietä hamaan tulevaisuuteen. Venäjä sai kuitenkin uuden tien suunnittelun aloittamiseen 200 000 euron porkkanarahan Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden rahastolta.
Turusta Vaalimaalle ja sieltä Pietariin valmistuu vähitellen uusi uljas E18-moottoritie. Sen tekoon ei Ilveksen mukaan ole käytetty EU:n raja-alueohjelmien tukia.
Kirjoittaja on Etelä-Saimaan uutistoimittaja.
Suomi maksaa vain oman puolensa hankkeista.