Anne Kokkonen
Kuntaliitoksen jälkeen koittaa hiljaisuus. Sekä Suomenniemellä, Ylämaalla että Uukuniemellä on havaittu, että kunnantalon ympäristön hiljetessä muukin aktiivisuus uhkaa hiipua.
Pisimmällä kehitys on Uukuniemellä, josta tuli osa Parikkalaa 11 vuotta sitten. Liitossopimuksen ehdot täyttyivät sopimuskauden ajan, mutta sen jälkeen kunnallisia palveluja ruvettiin karsimaan.
Koulut on lakkautettu ja leirintäalue myyty, sosiaali- ja terveydenhuolto on siirtynyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Silti kunnanisien mielestä Uukuniemellä on edelleen liikaa rahaa nieleviä seiniä.
— Nyt jo veikataan, milloin kirjastokin lähtee, Uukuniemen viimeisen itsenäisen kunnanhallituksen puheenjohtaja Paavo Tiainen toteaa.
Kaikkein eniten uukuniemeläisiä kirpaisi oman palvelutalon menettäminen. Sen puolustamisessa Parikkala olisi Tiaisen mielestä voinut olla aktiivisempi.
Ylämaallakin kaikki sujui periaatteessa sovitusti. Palvelujen heikkenemistä siirtymäajan jälkeen osattiin odottaa, eikä suurta katkeruutta ilmennyt.
Kaikkein nihkeimmin toteutui sopimukseen kirjattu nuorisotalon peruskorjaus. 350 000 euron hanke kesti pari vuotta Lappeenrannan kaupungin taloussuunnitelmassa, mutta oli vähällä unohtua kokonaan.
Aiheesta syntyi Ylämaalla kipakkaa keskustelua. Lopulta kaupunki kustansi tarvikkeet ja ylämaalaiset korjasivat talonsa talkoilla.
Ylämaan kunnanvaltuuston entinen puheenjohtaja Jukka Lohko kertoo, että ylämaalaiset tutkivat jälleen sopimustekstin sisältöä. Neuvotteluissa sovittiin Ylämaan kunnan historian päivittämisestä kuntaliitokseen saakka, mutta asia pääsi välillä unohtumaan. Nyt puuttuvat kymmenen vuotta haluttaisiin liittää historiakirjaan.
Suomenniemen yhdistymissopimuksen voimassaoloaika Mikkelin kaupungin kanssa päättyy vuodenvaihteessa. Konkreettisena merkkinä sopimuksen noudattamisesta on runsaan kilometrin mittainen jalankulku- ja pyöräilyväylä kirkonkylässä.
— Aika hyvin sopimus on toteutunut, kokonaisia palveluja ei tänä aikana ole hävinnyt, Suomenniemen aluejohtokunnan puheenjohtaja Risto Korhonen arvioi.
Uusista palvelujen järjestämistavoista voidaan kuitenkin kysyä, ovatko ne olleet sopimuksen hengen mukaisia. Työpajatoiminta ja rakennustarkastajan työpiste siirtyivät kesällä Ristiinaan ilman, että suomenniemeläisiä informoitiin etukäteen asiasta.
— Kuinka hyvin voimme pitää puolemme tulevaisuudessa? Paineita esimerkiksi kirjaston säilyttämiseksi on olemassa, Korhonen huomauttaa.
Suomenniemeläiset odottavat yhä yhdistymissopimukseen kirjatun kevyen liikenteen väylän rakentamista kirkonkylän ja Kauriansalmen välille. Liitosrahoja arvioidaan muutenkin olevan vielä jäljellä, mutta Korhosen mukaan Mikkeli ei ole antanut niistä selkeää selvitystä parista pyynnöstä huolimatta.
Pienten kuntien kuntaliitokset
2005: Uukuniemi, Saari ja Parikkala yhdistyivät. Uukuniemen osuus valtion investointiavustuksesta oli 152 000 euroa, joka käytettiin Papinniemen leirintäalueen kunnostukseen sekä vesi- ja viemäriverkon rakentamiseen.
2010: Ylämaa ja Lappeenranta yhdistyivät. Valtion 1,2 miljoonan euron kuntaliitosavustus suunnattiin kuntien elinvoimaisuuden kehittämiseen.
2013: Suomenniemi, Ristiina ja Mikkelin kaupunki yhdistyivät. Suomenniemen osuus yhdistymisavustuksesta oli 1,65 miljoonaa euroa, ja sitä on käytetty Ristiinan terveysaseman peruskorjaukseen, koulun uuteen teknisen työn luokkaan sekä liikenneväyliin.