Seija Hackman
Liikennesumppu. Sellainen on asukkaiden mukaan edessä, jos suunnitelmat Lappeenrannan länsialueen jättikoulusta toteutuvat.
Kaupungin virkamiehet jalkautuivat torstai-iltana Sammonlahden koululle esittelemään suunnitelmia alueen palveluverkosta. Esityksen mukaan länsialueen peruskoululaiset keskitettäisiin kahteen suureen kouluun.
Keskittyneimmässä mallissa Sammonlahden kouluun tulisi 1 300 peruskoululaisen ja päiväkotilaisen keskittymä.
Suunnitelmia kuulemaan saapui hieman enemmän kansalaisia kuin esitteleviä virkamiehiä.
-Ensimmäinen ajatus oli, että koulumatkat pitenevät, kun pienet koulut lakkaavat. Linnuntietä kouluun voi olla se kilometri, mutta todellisuudessa jotain ihan muuta, Taija Myyrä ja länsialueen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Eija Hirvonen toivat esiin ennen tilaisuutta.
Sama asia nousi esiin keskustelussa. Koulutoimenjohtaja Tuija Willberg kertoi, että 80 prosentilla koululaisista koulumatka jää alle kahteen kilometriin. Valtakunnallisesti vertaillen se on kelpo tilanne.
Saattoliikenteen arvioidaan kuitenkin kasvavan. Koululta on arvioitu tulevan liikennevirtaan neljä uutta autoa minuutissa.
-Jo nyt aamuruuhkaan on vaikea päästä. Ei lapsia sinne uskaltaisi jalan pistää, Myyrä ja Hirvonen pohtivat.
Kaupungin puolelta lohdutettiin, että suurin osa vanhemmista voi sentään pudottaa lapset kouluun työmatkalla.
-Sun täytyy mennä itse ajamaan sinne ja kokeilemaan sitä lapsen pudottamista, liikennesuunnittelija Timo Kalevirtaa opastettiin.
Liikenteen kasvuun on suunnitelmissa varauduttu alikäytävin ja liikennevaloin. Yleisö huolehti, että jos järjestelyjä joudutaan parantamaan, hukkuuko keskittämisen taloudellinen hyöty niihin.
Ei, vakuuttivat virkamiehet. Palvelurakenteen rukkaus on niin suuri paketti, että liikennevalot ovat lillukanvarsia.
Kustannukset on arvioitu 30 vuoden jänteellä. Huomioon on otettu myös sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus ja liikuntatilat. Suurin osa niistä on pian peruskorjausiässä. Keskittämällä kaikkien neliöt ja toiminnot saadaan tehokkaimpaan käyttöön.
Yleisöstä löytyi ratkaisukeskeisyyttä ja kaukokatseisuutta. Kalevi Ikonen muisteli, miten 1960-luvullakin alueella oli vain yksi koulu ja haastoi vanhempia uuteen ajatteluun.
-Pitääkö lapsia kuskata joka paikkaan? Eikö voi kävellä?
Keskustelun siitä, miten lentokentän kaavoitus vaikuttaa kouluverkkoon, tekninen johtaja Jussi Salo katkaisi alkuunsa.