Petteri Värtö
Sähköisten kirjastopalveluiden käyttäminen on yhä yleisempää Etelä-Karjalassa. Maakunnallisen Heili-kimpan verkkokäyntien määrä kasvoi yli 15 prosenttia vuonna 2015. Verkkokäyntejä oli yli 300 000.
Kirjastopalveluiden hyödyntäminen sähköisesti on erityisen selvää e-kirjoissa, joiden lainausmäärä kasvoi yli 600 prosenttia. E-kirjoja on Heilissä 1 000 nimekettä, kasvun tulppana ovat olleet kustantajat.
— E-kirjojen kirjasto-oikeuksista käydään neuvotteluja koko ajan. Kustantajat julkaisevat suurta yleisöä kiinnostavaa aineistoa yhä enemmän, Lappeenrannan kirjastotoimenjohtaja Päivi-Linnea Pötry kertoo.
E-kirjojen hankinta edellyttää henkilöstöltä yhtä paljon työtä kuin painetunkin, mutta kun lainausmäärät kasvavat, asiakkaat palvelevat yhä enemmän itseään verkossa, ja työvoimaa vapautuu muuhun työhön.
Perinteisten palveluiden tarve ei katoa verkkoon. Lainauksista suurin osa tehdään palvelutiskiltä myös Lappeenrannassa, jossa lainausautomaatti on käytössä maakuntakirjastossa ja Korvenkylän kirjastossa.
Kirjastojen tapahtumatarjonta laajenee koko ajan, ja niiden kävijämäärät lisääntyvät. Maakunnan kirjastoista vetovoimaisin sijaitsee Joutsenon Korvenkylässä, jossa kirjaston lainausmäärä kasvoi 30 prosenttia.
— Korvenkylän kirjasto on moderni ja viihtyisä, ja se sijaitsee neuvolan, päiväkodin ja koulun yhteydessä. Kulttuuri-investoinneista toivoo aina, että ne näkyisivät käytössä, ja tämä kyllä palkitsee, Pötry toteaa.
Korvenkylän kirjasto on aito lähipalvelu. Imatran kirjastotoimenjohtaja Marja Huuhtanen ei usko, että imatralaiset käyvät siellä, sillä oma pääkirjasto on lähellä. Hän uskoo, että selitys on hyvissä aukioloajoissa.
Kirjallisuuden myynti on kääntynyt pieneen kasvuun Suomessa. Erityisesti on lisääntynyt lasten ja nuorten kirjojen myynti. Kirjastoissa on lukukoiria ja satutunteja. Onko tässä aihetta paukutella henkseleitä?
— Ihan syystä paukutellaan. Lasten kanssa on tehty vuosia työtä, kun alkoi olla näkyvissä, että erityisesti poikien lukuinto hiipuu. Lastenkirjojen lainaus on nytkähtänyt ylöspäin viime vuosina, Pötry sanoo.
Etelä-Karjalassa aikuiset lukevat pääasiassa kotimaista, naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta. Kirjailijanimi Enni Mustonen löytyy luetuimpien kirjojen listalta sekä Imatran seudulla että Lappeenrannassa.
Toinen yhteinen valtakunnallinen suosikki on Anna-Leena Härkönen. Miehistä topteniin pääsee Ilkka Remes. Paikallisista kirjailijoista eniten lainausmerkintöjä saavat Annamari Marttinen ja Sari Pullinen.
Kirjastojen lukuja
Imatran seutu
Imatralla kirjastokäynnit lisääntyivät 0,73 prosenttia, lainojen määrät vähenivät 0,35 prosenttia.
Ruokolahdella kävijä- ja lainausmäärät laskivat vähän.
Rautjärvellä pääkirjaston kävijämäärä laski kuusi prosenttia ja aseman kirjaston kävijämäärä nousi neljä prosenttia.
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Vähän yli miljoona lainaa (-2,5 prosenttia).
Fyysisiä kirjastokäyntejä 522 663.
Noin 900 tapahtumaa, joissa 14 000 kävijää.
Parikkalan kolme kirjastoa
Lainausmäärä nousi 2,9 prosenttia, ja sitä selittää Heili-kimpan käyttö.
Kävijämäärät laskivat hieman Parikkalan ja Uukuniemen kirjastoissa, mutta nousivat Saaren kirjastossa.