Matti Saarela, Hanna Sipinen
Kemiran tiistaina ilmoittama investointi Joutsenon tehtaalle on alueellisesti merkittävä. Näin sanoo metsäteollisuuden asiantuntija, vararehtori Jaana Sandström Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
— Harvoin Etelä-Karjalaan tulee kymmenien miljoonien investointeja. Tämä vahvistaa edelleen Etelä-Karjalan metsäteollisuusklusteria, Sandström toteaa.
Sandströmin mukaan paperiteollisuudessa vastaavankokoiset investoinnit jäävät yleensä satojen miljoonien arvoisten investointien katveeseen. Kemiran investoinnin merkitys on kuitenkin suurempi kuin siihen käytettävät eurot.
— Joutsenon tehdas on osa Kemiran tehdasrypästä, joten investoinnista tulee selvää signaalia, että Joutsenon tehdasalue on vahvasti mukana ja sitä kehitetään.
Kemira aikoo rakentaa Joutsenon tehtaalle uuden natriumkloraatin tuotantolinjan sekä kennosalin. Ne perustuvat Kemiran omaan valmistusteknologiaan.
Tehtaan johdon mukaan investointi kasvattaa merkittävästi Joutsenon tehtaan natriumkloraatin tuotantokapasiteettia.
Rakennustöiden on määrä alkaa ensi kesäkuussa. Enimmillään rakentamisen arvioidaan työllistävän kerralla noin 200 työntekijää.
Uuden natriumkloraatin tuotantoyksikön arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä.
Kemiran massa- ja paperisegmentin johtajan Kim Poulsenin mukaan investointipäätöksen taustalla ovat viimeaikaiset sellutehtaiden laajennukset sekä uudet tehdashankkeet Pohjoismaissa. Ne lisäävät valkaisukemikaalien kulutusta.
— Investoimme natriumkloraatin tuotantokapasiteettiin, jotta voimme jatkossakin palvella asiakkaitamme tehokkaasti. Investointi tukee strategiaamme, joka tähtää markkinoita nopeampaan kasvuun sekä Kemiran aseman vahvistamiseen johtavana massa- ja paperikemikaalien toimittajana, Poulsen kertoo yhtiön tiedotteessa.
Kemiran tiedotteen mukaan rakennustyöt voidaan aloittaa, kun hankkeen lainsäädännölliset vaatimukset ovat täyttyneet. Tällainen vaatimus on muun muassa ympäristölupa.
— Laitoksen kapasiteetti kasvaa niin paljon, että sen ympäristölupa pitää päivittää, viestintä- ja yritysvastuujohtaja Tero Huovinen kertoo.
Natriumkloraattitehtaan uutta yksikköä varten rakennetaan nykyisen toimivan tehtaan viereen uusi tehdasrakennus aivan tehtaan pysäköintialueen tuntumaan.
Tehdas toimii 48 hehtaarin alueella, josta 43 hehtaaria on teollista aluetta. Huovisen mukaan lupaprosessiin kuuluu myös naapurien kuuleminen.
Joutsenon tehtaalla työskentelee tällä hetkellä 67 henkilöä. Tehtaalla tuotetaan useita massa- ja paperiteollisuudessa käytettäviä kemikaaleja. Tehtaan tuotanto alkoi vuonna 1976.
Suolaa, vettä ja sähköä
Natriumkloraattia valmistetaan Joutsenon tehtaalla suolaliuoksesta sähkövirran avulla.
Kiinteässä olomuodossa natriumkloraatti on valkoista kiteistä ainetta, mutta vesiliuoksena se on väritöntä.
Sivutuotteena saadaan vetyä, jota käytetään polttoaineena tehdasalueella toimivassa voimalaitoksessa.
Joutsenon tehdas kasvaa asiakkaiden mukana
Kemiran Joutsenon tehtaan laajennus on vastaus sellunvalmistuksessa tarvittavien kemikaalien kasvavaan kysyntään, vahvistaa tehtaanjohtaja Janne Tynninen. Metsäteollisuus on alkanut investoida selluun.
— Metsäteollisuudessa on menossa tällainen positiivinen buumi, ja me haluamme kasvaa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Meille tämä on iso investointi tulevaisuuteen, Tynninen sanoo.
Tynnisen mukaan investointia on valmisteltu noin vuosi. Tehtaille rakennetaan kolmas kennosali, jossa suolasta ja vedestä tehdään elektrolyysin avulla natriumkloraattia. Ainetta käytetään selluloosan valkaisussa.
Työllistävä vaikutus ei jääne tehtaan rakennusvaiheeseen.
— Uskomme, että investointi lisää myös meidän omia työpaikkojamme, Tynninen kertoo.
Natriumkloraattitehtaan laajennus maksaa näillä näkymin 50—60 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä tehtaalla on käynnissä iso ympäristöinvestointi, uuden suolavaraston rakentaminen. Sen hinta on neljä miljoonaa.
— Suolavarasto valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä, Tynninen kertoo.
Suolaa tarvitaan varastoon talveksi, jolloin Saimaan kanava on jäässä.
Natriumkloraatin valmistuksen sivutuotteena saadaan vetyä. Vetyä käytetään muun muassa tehdasalueella sijaitsevan voimalaitoksen polttoaineena.
— Voimalaitos ei aiheuta lainkaan hiilipäästöjä, Tynninen kertoo.