Petteri Värtö
Musiikkiluokkien kevätkonsertti on Lappeenrannassa ensi tiistaina. Konsertin piti olla perinteinen katselmus, mutta kaupungin säästösuunnitelmat antavat esiintyjille erityisen syyn näyttää.
— Kriisipalaveria ei ole kutsuttu koolle, mutta yhdistyksen puheenvuoro muuttuu. Tukea tarvitaan enemmän, Lappeenrannan musiikkiluokkien tukiyhdistyksen sihteeri Hanna Rantalainen kertoo.
Lappeenranta tiedotti uusista leikkaustarpeista viime torstaina. Kasvatus- ja opetustoimi on iso osa kaupungin budjettia, joten osa säästöistä kohdistuu väistämättä kouluihin ja erityisluokkiin.
Edellisen taistelun poterot ovat vielä lämpimät. Lappeenrannan säästöohjelma syksyltä 2013 oli poistamassa musiikkiluokkia ja päätyi vähentämään kulttuurin ja taideopetuksen saamaa tukea.
Musiikkiluokat säilyivät. Huokaistiin helpotuksesta, mutta sitten syntyi tarve perustaa tukiyhdistys.
Mallia katsottiin Imatralta, jossa vanhempien ylläpitämä tukiyhdistys on toiminut jo 20 vuotta.
— Tuoretta tukiyhdistystä ei ole vielä ehditty juurikaan markkinoida. Konsertissa oli tarkoitus tuoda esille musiikkiluokkien tukemisen merkitys. Nyt tuelle tuntuu olevan erityisen tärkeä syy.
Säästöjen kaltaiset uhat taideharrastuksille lisäävät kriisivalmiutta ja tukijoiden aktivisoitumista. Musiikkiluokkien ohella hyvä esimerkki on Lappeenrannan musiikkiopiston Joutsenon toimipiste.
— Kun kaupunki vetää rahapussin kiinni, toimipisteen lakkautus on aina liipaisimella. Säilyttäminen lisää intoa, Joutsenon vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Rantalainen tietää.
Hän on ollut tukemassa lasten harrastusmahdollisuuksia kohta kymmenen vuotta. Talkootoiminta Kullervon, musiikkiopiston ja partion hyväksi on avannut silmät myös nykyajan huoltamiselle.
— Samat ihmiset toimivat useissa yhdistyksissä. Monet vanhemmat haluaisivat tukea vain rahalla, mutta tietyt toiminnat tarvitsevat muutakin kuin sponsorointia. Pari aktiivia saa paljon aikaan.
Joukkojen mobilisoimisen kanssa tappelee moni taideopetusta antava laitos Etelä-Karjalassa. Imatran ja Lappeenrannan musiikkiopistojen vanhempainyhdistykset esimerkiksi on lakkautettu, ja yhdistyspohjalla toimivien koulujen, kuten Lappeenrannan tanssiopiston, johtokunnan jäsenten hankkiminen on yhä vaikeampaa. Valtionosuuden ajatellaan riittävän toiminnan pyörittäjäksi.
— Oppilasmaksut ovat isot, mutta aktiivisten vanhempien tuki on arvokasta. Urheilupiireissä on siitä pitkä perinne, ja niissä se osataan, taidekoulu Estradin vararehtori Leena Talasmo pohtii.