Eevi Kinnunen
Kyltti varoittaa tiellä liikkuvista lapsista, mutta missään ei näy ketään.
Hytissä, kymmenen minuutin ajomatkan päässä Lappeenrannan keskustasta on arkipäivänä hiljaista. Etelä-Karjalan liiton väestönmuutosanalyysin mukaan alue on kuitenkin varsinainen kasvukeskus. Hytti on kasvanut vuosien 2000 ja 2014 välillä kylästä taajamaksi.
Yhdessä pihassa autoaan laittaa tupakoiva mies. Hän on Veli-Matti Kotonen.
Kotonen muutti avopuolisonsa kanssa Hyttiin kolme vuotta sitten. Päätös ei ole kaduttanut. Kotonen kehuu, että yhteisö on mukava, ja joka paikkaan on lyhyt matka.
Samaa mieltä on vuonna 2010 Hyttiin muuttanut Essi Laakkonen. Kahden lapsen äiti sanoo, että perhe iloitsee mukavista naapureista, lyhyistä työmatkoista ja maalaismaisemasta.
— Tämä on aivan ihana paikka.
Noin 300 asukkaan Hytti on esimerkki siitä, että osa taajamista kasvaa, vaikka maakunta kokonaisuudessaan kutistuu.
Etelä-Karjalan liiton väestönmuutosraportin mukaan maakunnan väki on vähentynyt vuosina 2 000—2014 yli 4 000 ihmisellä.
Suhteellisesti eniten on vähentynyt lasten määrä. Vuonna 2014 alaikäisiä oli 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000. Myös työikäisten ryhmä on kutistunut liki yhdeksällä prosentilla. Vanhusten suhteellinen määrä puolestaan kasvaa.
Muutokset johtuvat syntyvyyden vähenemisestä, muuttoliikkeestä, työtilanteesta ja väestön ikääntymisestä.
Pahiten väestökadosta kärsivät haja-asutusalueet ja kylät.
Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä sanoo, että väestön sijoittumiseen vaikuttavat etenkin tonttitarjonta, palveluiden saatavuus ja kulkuyhteydet.
Esimerkiksi Hytti ei ole kaava-aluetta, vaan maaseutumainen alue vetää muista syistä.
— Hytti on niin lähellä ja hyvän tien varrella, että se houkuttaa ihmisiä.
Pimiän mukaan uusia asuinalueita ja täydennysrakentamista suunnitellaan sinne, missä ihmiset haluavat asua.
Kaavoituksella pystytään vaikuttamaan etenkin taajamissa, mutta myös mahdollisuus asua harvaan asutulla seudulla on tarkoitus taata. Tällä hetkellä ovat tekeillä keskustaajaman osayleiskaavat, joissa on mukana läheisiä haja-asutusalueita. Pimiä sanoo, että niissä on osoitettu uusia rakennuspaikkoja esimerkiksi Lavolan alueelle ja Nuijamaantien sekä Ilottulantien varteen.
— Uusia rakennuspaikkoja on sijoitettu olemassa olevan kylärakenteen lomaan, maisemallisesti hyville paikoille.
Maakunnan tulevien vuosien väestönkehitys riippuu paljon työllisyystilanteesta. Ennusteet eivät lupaa väestönkasvua, mutta Etelä-Karjalan liiton maakuntasuunnittelija Anni Laihanen uskoo, että väkimäärä voi kääntyä kasvuun, jos yritykset innostuvat investoimaan alueelle.
Laihasen mukaan esimerkiksi yliopiston vaikutus ja korkeakoulujen yhteistyö ovat yrityksille merkki siitä, että Etelä-Karjalassa on osaavaa työvoimaa ja maakuntaan kannattaa tulla.