Eevi Kinnunen
Lappeenrannan energiaverkot on määrätty maksamaan UPM Kymmenelle (UPM) noin 62 000 euroa. Summa on korvausta siitä, että Energiaverkot kaivoi vahingossa esiin Pikisaaren pilaantuneita maa-aineksia.
Korvaussummapäätöksen teki maanmittauslaitoksen korvaustoimitus. Taustalla on pitkä kahnaus.
Kiista sai alkunsa vuonna 2011. Tuolloin Lappeenrannan energiaverkot rakensi kunnallistekniikkaa Pikisaaren alueelle 5. Paikka sijaitsee rakentamattomalla alueella Pikisaaren sillan tuntumassa.
Energiaverkkojen verkostopäällikön Sami Väisäsen mukaan kaivun yhteydessä kaivannosta nousi ylös maamassoja, joita epäiltiin pilaantuneiksi. Massat tutkittiin. Niistä löytyi pieniä pitoisuuksia öljyä, dioksiineja ja furaaneja.
Pikisaaressa on sijainnut UPM:n saha, josta haitta-aineet ovat peräisin. Maanomistaja UPM kunnosti alueen pääosin 2000-luvun alussa ja vaihtoi osan maa-aineksista. Vedenpinnan alapuolella sijainneet pilaantuneet maamassat jätettiin kuitenkin paikoilleen. Niiden päälle tuotiin puhdasta hiekkaa.
Maamassojen paikalleen jättämiseen oli monta syytä. Rannan lähellä haluttiin välttää pintaveden pilaantumista. Ranta-alueen ulkopuolella taas tahdottiin estää veden kertyminen kaivantoihin, koska pilaantuneita maa-aineksia sisältävän veden käsittely on vaikeaa. Menettely oli ympäristöluvan mukainen.
Ainesten löytymisen jälkeen alkoi kiistely rahasta. Energiaverkot vei pilaantuneet massat Etelä-Karjalan jätehuoltoon ja vaati UPM:ltä yli 100 000 euroa tutkimis- ja kuljetuskustannuksia.
Maanomistaja UPM ei halunnut maksaa korvauksia. Sen sijaan UPM syytti Energiaverkkoja ja myös Lappeenrannan kaupunkia siitä, että yhtiö ei ollut noudattanut kaavamääräyksiä ja ympäristöluvan velvoitteita. Maata ei olisi saanut kaivaa kunnostustason alapuolelta, joten UPM vaati lähes 400 000 euron korvauksia puhtaiden pintamaiden pilaamisesta.
UPM:n lakimiehen Kirsti Pekkalan mukaan summa perustuu laskelmaan siitä, miten paljon alueelle jäi kunnallisteknisten töiden takia kunnostusta tarvitsevaa maata. Lisäksi UPM vaati kymmenien tuhansien eurojen arvosta edunvalvontakustannuksia.
— Lähtöajatus on, että alue pitäisi ennallistaa siihen tilaan, missä se oli, ennen kuin Energiaverkot alkoi kaivaa siellä.
Asiaa on yritetty ratkaista neuvotteluissa vuosien ajan tuloksetta. Vuosina 2014—2015 asia oli poliisitutkinnassa, mutta poliisi teki syyttämättäjättämispäätöksen. Viime vuoden lopulla UPM haki maanmittauslaitokselta korvaustoimitusta.
Korvaustoimitus selvitti asiaa ja toteaa päätöksessään, että maan pinnassa on haitta-ainejäämiä, joiden alkuperää ei voi selvittää. Toimituksen mukaan pintamaan pilaantuminen on kuitenkin aiheutunut ainakin osin Lappeenrannan energiaverkkojen kaivutöistä. Tästä syystä se velvoittaa Energiaverkot korvaamaan aiheutuneet vahingot, mutta pienemmältä alueelta ja vähäisempinä kuin UPM vaati.
Kaupunki ja Energiaverkot eivät ole tyytyväisiä lopputulokseen, mutta hyväksyvät ratkaisun. UPM harkitsee vielä, hakeeko se päätökseen muutosta. Muutoksenhakuaika päättyy 16. kesäkuuta.
Jutun yhtenä lähteenä on käytetty korvaustoimituksen pöytäkirjoja.
Mikä korvaustoimitus?
Maanmittauslaitoksen korvaustoimitus on lunastuslain mukainen menettely.
Toimituksessa päätetään yleensä siitä, minkä suuruisia korvauksia maanomistajalla on oikeus saada, jos omistajalle on aiheutunut omaisuuden tai oikeuksien menetyksiä jonkin hankkeen takia. Menettelyä käytetään esimerkiksi pakkolunastuksissa ja tapauksissa, joissa osapuolet eivät ole päässeet sopuun korvauksista.
Toimituksen tekevät maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri ja uskotut miehet.
Toimituksen päätökseen voi hakea muutosta maaoikeudelta.
Lähde: maanmittauslaitos