Matti Saarela
Kaakkois-Suomi ja Saimaan alue houkuttavat yhä kotimaanmatkailijoita. Venäläiset matkailijat ovat kahtena viime vuonna jääneet lomailemaan kotimaahansa, mikä näkyy isona notkahduksena Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson majoitusliikkeiden yöpymistilastoissa.
Matkailuyrittäjien ja kuntien toiveet kohdistuvat nyt Kiinaan. Kiinalaisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa kasvoivat viime vuonna edellisvuodesta yli 40 prosenttia.
Kiinalaisten lisääntynyt matkailu on kääntänyt yöpymistilastot kasvuun Helsingin seudulla. Kaakkois-Suomeen kiinalaisturistit ovat toistaiseksi päätyneet harvoin.
Ruotsalaisten ja saksalaisten matkailijoiden määrä on puolestaan vähentynyt tai pysynyt ennallaan Kaakkois-Suomessa, kun koko maassa molempien ryhmien yöpymiset ovat kasvaneet reilusti. Näiden maiden kansalaisten yöpymisiä kirjattiin viime vuonna yhteensä reilusti yli puoli miljoonaa.
— Vanhat ja tärkeät kohdemaat on jotenkin unohdettu markkinoinnissa. Saksan-markkinat ovat surkeassa jamassa. Tämän alemmaksi me emme voi enää varmaan edes mennä, sanoo Savonlinnan yrityspalvelujen kehitysjohtaja Pellervo Kokkonen.
Etelä-Savon maakuntaliiton kehitysjohtaja Heli Gynther uskoo markkinoinnin muutoksen selittävän, miksi saksalaisten ja ruotsalaisten mielenkiinto Saimaan aluetta kohtaan on hiipunut.
— Olemme tehneet Keski-Eurooppaan paljon vähemmän markkinointityötä viime vuosina. On panostettu venäläisiin asiakkaisiin, mikä oli perusteltua tuolloin.
Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitoilla on omat matkailustrategiansa. Kymenlaaksossa matkailun markkinointia ovat suunnitelleet Kotkan ja Kouvolan seutujen kehitysyhtiöt.
Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon tavoitteet ovat hyvin samanlaiset. Matkailun tärkein myyntivaltti on Saimaa ja sen järviluonto.
— Matkailustrategian ydinajatus on tehdä Saimaan alueesta yksi Suomen kolmesta tärkeimmästä matkailukohteesta, sanoo Etelä-Karjalan liiton maakuntasuunnittelija Anu Talka.
Valtion valtakunnallinen markkinointiorganisaatio Visit Finland markkinoi Järvi-Suomea järvien maan kierroksena (Lakeland Routes). Talkan mukaan eteläkarjalaiset matkailualan ihmiset hakevat yhteistyötä kaikkien Saimaan alueen maakuntien kanssa.
— Asioista keskustellaan hyvässä hengessä. Toivomme sen johtavan myös nopeisiin toimenpiteisiin, Talka sanoo.
Ruplan romahdus on iskenyt kipeimmin Etelä-Karjalan matkailuun. Ulkomaalaisten yöpymiset eteläkarjalaisissa majoitusliikkeissä ovat vähentyneet kahdessa vuodessa vuoden 2013 huippulukemista yli 40 prosenttia.
— Sellainen vaikutelma minulle on tullut, että pohjakosketus venäläisten matkailijoiden osalta on jo koettu. Toivottavasti olemme matkalla parempaa kohti, Talka sanoo.
Etelä-Karjalan matkailutasetta on pitänyt pinnalla kotimaanmatkailu, joka lisääntyi yöpymistilastojen perusteella selvästi viime vuonna. Pelkästään Lappeenrannassa suomalaiset matkailijat yöpyivät viime vuonna lähes 300 000 kertaa.
Tämän alemmaksi me emme voi enää varmaan edes mennä.
Pellervo Kokkonen