Helena Rissanen
Lappeenrannan Hyötyhallissa on ollut myynnissä tavaraa minisaunasta nuppineulaan. Suurin osa on mennyt kaupaksi, ja lopuista on otettu talteen kaikki mahdollinen kierrätettävä. Työtä on voitu tarjota vuosittain kymmenille ihmisille.
Hyötyhallin taustalla oleva Lappeenrannan seudun kierrätysyhdistys on onnistunut 25 vuodessa kehittämään toimintaansa niin, että se tulee toimeen omillaan.
Hyötyhalli sai vielä vuonna 2014 kaupungilta toiminta-avustusta 30 000 euroa vuodessa. Sen jälkeen apua ei ole tarvittu. Vuokraa yhdistys maksaa Kivisalmen toimitiloista 112 000 euroa vuodessa. Kaupunki välttyy Hyötyhallin ansiosta myös kymmenien pitkäaikaistyöttömien sakkomaksuista Kelalle eli säästää noin 260 000 euroa vuodessa.
Toiminnanjohtaja Veli-Pekka Kärnän arvion mukaan Lappeenrannan Hyötyhalli on yksi harvoista omillaan toimeen tulevista kierrätyskeskuksista Suomessa.
Kärnä tuli toiminnanjohtajaksi viitisen vuotta sitten. Taustalla oli töitä kaupallisella puolella, joten mukana tuli markkinatalouden oppeja. Nyt myynti on vuodessa 350 000—400 000 euroa.
— Myynti on tuplaantunut siitä, kun aloitin täällä. Markkinat määräävät hinnat. Sen verran tavarasta pitää pyytää rahaa, että kulut saadaan katetuksi.
Tärkein myyntituote ovat huonekalut. Vaatteita on myynnistä kymmenen prosenttia, samoin astioita ja kodin tavaroita. Myynnissä on myös rakennustarvikkeita ovista ja laudoista vessanpyttyihin.
Tavaran kirjo on suuri.
— Minisauna oli sellainen kerrostalon kylpyhuoneesta purettu, ja se meni heti kaupaksi. Myös autokoulun ajosimulaattori saatiin myytyä nopeasti.
Hyötyhalli ei halua rikkinäisiä ja likaisia tavaroita riesakseen. Kun ne viedään kaatopaikalle, kustannukset maksaa yhdistys.
Toisaalta kaikki mahdollinen kierrätetään. Epäkurantti tavara puretaan, ja käyttökelpoiset osat pannaan kiertoon.
Hyvää ja siistiä tavaraa otetaan mielellään vastaan. Joitain korjaustöitä Hyötyhalli pystyy tekemään ainakin silloin, kun työllistettynä on joku alan osaaja.
Lappeenrannassa tavaranvaihtotorin idealla alkuun lähtenyt kierrätyskeskustoiminta alkoi 25 vuotta sitten Simolantiellä. Nyt toiminta on Lappeenrannan seudun kierrätysyhdistyksen vastuulla. Siihen kuuluvat kaupunki, Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ja Pro Pulsa -yhdistys.
Yhdistyksen tavoitteena on kierrätyksen edistäminen ja vaikeasti työllistyvien työllistäminen. Vuoden aikana Hyötyhallissa on ollut töissä 160 ihmistä, ja työllisyysjaksot ovat kuukaudesta jopa kahteen vuoteen. Vakituisia työntekijöitä on viisi. Keskimäärin töissä on 60 ihmistä, joista 45—50 Lappeenrannassa ja loput Joutsenon toimipisteessä. Töitä tehdään kahdessa vuorossa.