Ilpo Leskinen
Saimaan hylyt -työryhmä tutkii Savitaipaleen ja Taipalsaaren rajaseutua. Porukan erityisenä mielenkiinnon kohteena on 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa toiminut Venäjän Saimaan laivasto.
Työryhmää johtava lappeenrantalainen Pentti Kokki kertoo, että Savitaipaleen Kärnäkosken linnoituksen lähivedet tutkitaan viistokaikuluotaimella. Jos kuvaruutuun osuu jotain merkittävää, tehdään sukellustutkimus löytöpaikan kohdalla.
Saimaan laivastolla oli yksi tukikohta Kärnäkoskella. Alukset seilasivat Venäjän-puoleista Saimaata Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä.
– Me aiomme löytää Saimaan laivaston aluksen, Kokki sanoo.
Hän pitää ihmeenä, jos laivaston aluksia ei ole uponnut tai upotettu, vaikka niitä tiedetään hävitetyn polttamalla.
Kärnäkosken vesiltä on saatu vihje hylystä. Se tarkastetaan. Kyse ei liene Saimaan laivaston aluksesta.
Hylkytutkimus jatkuu kohti Solkeita kulkevalle vesireitille. Sieltä löytyy hylkyharrastajia kiinnostava paikka: Suvorovin viides kanava eli Solkein kanava. Se tunnetaan Korholansalmena sekä Pietilänniemen ja Vilsaaren välisenä kapeikkona.
Tutkimusalueena on Kokin mukaan Karvesi Tukialansalmeen saakka, mutta Vanniemeä kauemmas ei mennä. Kanavan ympäristöä on jo tutkittu, mutta Karveden mataluus hankaloittaa viistokaikuluotausta.
Solkein kanava tuli tietoisuuteen yhdeksän vuotta sitten Suvorovin kanavaprojektin yhteydessä. Arkistosta löytyneet suunnitelmat osoittivat, että kanavan teko jäi syystä tai toisesta kesken.
Kokin mukaan alustavat tutkimukset myös kertovat keskeneräisyydestä. Kaivantoa on tehty, ja kiveystäkin löytyy, mutta puiset rakenteet puuttuvat.
Hylkyharrastajia kiinnostavat myös Kärnäkosken ja Partakosken yläpuoliset vedet, eli Kuolimoon kuuluvat Parrankapia ja Kärnänlahti lähistöineen.
Kokki kertoo, että vesialue Partakoskelta Ieselälle, kohti Rannuusinsalmen purjehdusesteitä on lisäksi tarkoitus kartoittaa.
Tutkimuksen etenemisvauhti riippuu hänen mukaansa siitä, minkä verran matkan varrelta kertyy löytöjä ja muuta tutkittavaa.
Saimaan hylyt -ryhmä sai tämän kesän etsintöihin neljän tuhannen euron tutkimusapurahan Suomen kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahastolta.
Museovirasto on värvännyt saimaalaisen työryhmän osaksi merenalaisen kulttuuriperinnön inventointihanketta.
Saimaan hylyt
– Ryhmän ytimen muodostavat Pentti Kokki, Kari Lappalainen, Ismo Marttinen, Matti Luoma ja Ilari Vilmari.
– Toimii urheilusukellusseura Saimaan norppien alaisuudessa.
– Löytänyt ja dokumentoinut hylkyjä Lappeenrannan edustalla ja Taipalsaaren vesillä.
– Saimaan hylyt on tehnyt yhteistyötä Museoviraston meriarkeologien sekä Etelä-Karjalan museon kanssa.