Timo Laitakari
Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina länsialueen koulu- ja päiväkotiverkon muutoksista.
Valtuusto haluaa keskittää alueen koulut, esikoulut ja päiväkodit pääosin Sammonlahteen ja Lappeen koululle Ruoholammelle. Lisäksi Kuusimäkeen rakennetaan uudet tilat 1. ja 2. luokkia varten.
Päätös tarkoittaa, että Sammonlahteen syntynee tulevaisuudessa yli 1 300 lapsen koulu- ja päiväkotikeskus. Useampikin valtuutettu kutsui tätä mammutiksi.
Valtuusto pui asiaa kiivaasti pari tuntia. Rajalinjat menivät suunnilleen niin, että demarit puolustivat keskittämistä sisällöllisin syin. Kokoomuslaiset olivat samalla kannalla, mutta taloudellisin syin.
Laajemman kouluverkon eli viiden alakoulun mallia kannattivat voimakkaasti perussuomalaisten, vihreiden ja kristillisdemokraattien valtuutetut sekä osa keskustalaisista. Osa keskustalaisista puolusti keskittämistä.
Keskustelu oli värikästä ja monipolvista.
Vihreiden Virpi Junttila moitti valmistelua tarkoitushakuiseksi. Myös keskustan Katri Pulli ihmetteli, kuinka ensin oli esitys keskittämisestä ja sen jälkeen tehtiin selvityksiä. Yleensä valmistelun pitäisi mennä toisin päin.
SDP:n Armas Timonen perusteli keskittämistä tasapuolisuudella: koska Lauritsalassa on aikaisemmin jouduttu lopettamaan kouluja, niin pitää tehdä lännessäkin.
Anu Paalanen (sd.) puolusti keskitettyä mallia pedagogisin perustein ja pienillä ryhmäko’oilla. Hän näki isojen koulujen vastustamisessa pelottelua.
-Iso koulu ei tarkoita isoja luokkakokoja. Iso koulu ei tarkoita lisää kiusaamista.
Jari Nalli (ps.) muistutti, ettei keskittäminen onnistunut Neuvostoliitossakaan.
Valtuuston päätös tarkoittaa Kuusimäen, Lavolan ja Skinnarilan koulujen sekä Skinnarilan ja Liesharjun päiväkotien sulkemista jollain aikavälillä.
Perussuomalaisten Ilpo Heltimoinen ja vihreiden Junttila muistuttivat moneen kertaan, ettei kyse ole pikkukouluista. Pienimmässä Kuusimäen koulussa on yli sata oppilasta ja suurimmassa Lavolan koulussa yli kaksisataa.
Kumpikin kyseli puolestaan tasa-arvon perään ja ihmetteli, pitäisikö tällä logiikalla lopettaa muutkin vastaavan kokoiset koulu.
Joonas Grönlund (kok.) toivoi kalliimmaksi lasketun hajautetun mallin kannattajilta keinoja koulujen rahoittamiseksi.
Junttila vastasi kysymällä, onko kaupungilla varaa lopettaa toimivia kouluja, joilla voi hyvin hoidettuina olla käyttöikää yli kymmenen vuotta.
Kimmo Heinonen (ps.) kertoi, ettei valtuuston pidä mennä sen tekosyyn taakse, että rahaa ei ole. Hän muistutti, että budjetissa on rahaa, jos valtuusto päättää sitä antaa. Perussuomalaisten mallissa kouluille saadaan rahaa esimerkiksi orkesterin lopettamisesta.
Päätös syntyi monen äänestyksen jälkeen. Ensi äänestettiin Junttilan esityksestä asian palauttamiseksi uuteen valmisteluun. Käsittely jatkui äänin 52-6.
Keskustelussa tehtiin kaksi muutosesitystä. Demareiden Päivi Kukkonen esitti, ettei Kuusimäkeen tehtäisi pientä koulua 1.-2-luokille. Perussuomalaiset esittivät, että kouluverkko tehtäisiin viiden alakoulun pohjalta. Äänestyksissä nämä olivat ensin vastakkain ja viiden koulun malli hävisi 22-34.
Viimeksi äänestettiin Kuusimäen minikoulusta. Luvuin 47-11 se päätettiin tehdä, eli lopulta kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin sellaisenaan.
Länsialueen uudistuksia ei ole tarkoitus toteuttaa kerralla. Niitä tehdään pikkuhiljaa sen mukaan, mitä nykyisten rakennusten kunto edellyttää. Pääosin uudistukset näkyvät käytännössä vasta 2020-luvulla.
Valtuuston piti päättää myös uusista päivähoitomaksuista. Kaupunginhallitus kuitenkin veti asian pois listalta.
Lopulta kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin sellaisenaan.