Vapaudenaukio on tarinoiden paikka

Lappeenranta. Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Olli Saarela toivoi puheessaan, että Vapaudenaukiosta tulee kaupunkilaisten välitön kohtauspaikka, jossa alkoholiakin voi nauttia kohtuudella.

Matti Saarela

Lappeenrantalainen Ritva Anttinen oli katsomassa Vapaudenaukion avajaisia tyttärensä koiran Ebben kanssa.

Anttinen asuu aivan Vapaudenaukion vieressä. Avajaisjuhlaan hän olisi osallistunut joka tapauksessa, mutta nyt hän oli paikalla myös aivan erityisestä syystä.

— Yksi Vapaudenaukion veistosten taiteilijoista, Tiiu Anttinen, on mieheni sukulaisia.

 

Vapaudenaukio on muuttunut kaupunkilaisten toiveiden mukaisesti pysäköintialueesta puistoksi.

— On tämä hieno. Tietysti vaati aluksi vähän totuttelua, kun tasainen asvaltoitu kenttä muuttui tällaiseksi hieman kumpuilevaksi puistoksi, Anttinen kiitteli.

 

Varmasti myös Lappeenrannassa vieraileva Ebbe on tyytyväinen hoitopaikan vieressä avautuvaan upouuteen puistoon. Ebbe löytää sille varmasti monia koiramaisia käyttötarkoituksia.

— Ebbe tykkää miehistä, Anttinen selitti hyvin tuttavallisesti käyttäytyneen noutajan käytöstä.

 

Samansuuntaisia ajatuksia oli Vapaudenaukion avajaisissa puhuneella kulttuurilautakunnan puheenjohtajalla, kaupunginvaltuutettu Olli Saarelalla (sd.). Hänen mielestään Vapaudenaukiosta pitää tehdä puisto, jossa syntyy sukupolvelta toiselle kiertäviä tarinoita.

— Lähestulkoon jokaisessa kaupungissa on puisto, johon liittyy tarinoita. Toivon, että myös tästä puistosta tulee sellainen. Ja ehkä tämän puiston tiimoilta on joitain tarinoita jo syntynyt, Saarela sanoi.

 

Saarela kertoi esimerkkinä tarinan siitä, miten Unto Monosen ja Mauri Antero Nummisen kappale Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa syntyi.

— Mononen tapasi eduskunnan puistossa M. A. Nummisen ja valitti tälle rahapulaansa. Numminen oli menossa esiintymään Jyväskylään ja kertoi Monoselle, että hänellä oli sanoitus valmiina, muttei sävellystä siihen. Mononen teki sävelen sanoitukseen siinä puiston penkillä.

Näin syntyi kappale Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa.

Saarela kertoi, että laulu hyllytettiin Yleisradiossa, koska siinä käsiteltiin kolmea syntiä. Laulussa pilkattiin eduskuntaa, nautittiin julkisella paikalla alkoholia ja rakasteltiin julkisella paikalla.

— Minä toivon kulttuurilautakunnan puheenjohtajana, että tässä puistossa näitä kolmea syntiä, jotka aikaisemmin kiellettiin, harjoitettaisiin runsaasti, mutta kuitenkin kohtuus muistaen.

 

Kirjoittaja:
Matti Riihelä