Terhi Kinnunen
Useat Etelä-Karjalan kunnat kärsivät hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksen muutoksista verojärjestelmään.
Sote-palvelujen tuottaminen siirtyy kunnilta maakunnille vuonna 2019. Rahoitus siirtyy valtiolle. Muutoksen seurauksena monet kunnat joutuvat tasapainottamaan talouttaan, vaikka verotulojen tasausjärjestelmällä kohtuullistetaan muutoksen vaikutuksia.
Lappeenranta ja Ruokolahti ovat voittajia, niiden tilanne ei laskelmien mukaan juurikaan muutu nykyisestä. Eniten kärsivät Imatra, Parikkala ja Rautjärvi. Ne menettävät vuodessa sata euroa asukasta kohden.
Imatralla sata euroa vähemmän asukasta kohti tarkoittaa 2,8 miljoonan euron heikennystä nykyiseen verrattuna.
Imatran talousjohtajan Kai Roslakan mukaan tilanteen tasapainottamiseksi on todennäköisesti leikattava menoja ja korotettava veroja. Hallitus aikoo tosin säätää korotuskaton, jolla rajoitettaisiin kuntien mahdollisuutta korottaa veroja.
Hän sanoo hallituksen esittämän mallin rankaisevan niitä, jotka ovat sote-palveluita jo uudistaneet.
— Meitä rangaistaan siitä, että olemme hoitaneet asiamme hyvin. Tasausjärjestelmä tekee rangaistuksesta kohtuullisemman.
Kunnanjohtaja Harri Anttilan mukaansa sote-uudistuksen Rautjärvelle aiheuttama lisälasku ei ole kovin suuri.
Meneillään olevan valtionosuusjärjestelmien leikkausten vuoksi Rautjärvi noudattaa säästöohjelmaa.
Säästöohjelma yhdistettynä sote-uudistukseen voivat johtaa kuntalaisten verotuksen kiristymiseen.
— Meidän veroprosentti voisi olla 23 prosentin luokkaa, Anttila arvioi.
Rautjärven tuloveroprosentti on nyt 20,5 prosenttia.
Anttila on kuitenkin sitä mieltä, että hallituksen nyt esittelemä sote-malli on ainoa toteuttamiskelpoinen malli.
— Tässä mallissa kuntakohtaiset vaikutukset pystytään oikeasti laskemaan.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo, ettei hallituksen esityksessä ollut mitään yllättävää Lappeenrannan kannalta.
— Taustaoletus oli, ettei Lappeenrantaa kohdella kaikista huonoimmin.
Jarvaa mietityttää, mitä esimerkiksi kuntien omistamille terveyskeskuksille tapahtuu. Maakunnat voivat vuokrata kunnilta tiloja, joita sote-palveluita varten tarvitaan.
On todennäköistä, että toiminnan tehostuessa kaikille tiloille ei ole käyttöä.
— Kunnilla on paljon tiloja, jotka voivat jäädä tyhjiksi, ja niille pitää tehdä jotain.
Pitääkö Eksote purkaa?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi hallituksen sote-luonnosta. THL:n mukaan sote-lait saattavat johtaa esimerkiksi jo olemassa olevien sote-alueiden purkamiseen. Yksi THL:n esimerkeistä oli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote).
Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen vakuuttaa, ettei Eksotea tarvitse kokonaan heittää romukoppaan.
Jos laki kirjoitetaan niin kuin nyt on hahmoteltu, Eksote joutuu yhtiöittämään joitakin toimintoja. Se joutuu myös muuttamaan toimintamallejaan, varsinkin jos palveluntarjoajien joukkoon tulee yrityksiä ja yhdistyksiä.
— Paljon riippuu siitä, miten valinnanvapaus määritellään ja mitkä palvelut on kilpailutettava.
Eksotessa on kehitetty uudenlaisia toimintatapoja, joissa asiakas saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdestä paikasta. Niitä voidaan joutua eriyttämään.
— Kuntalaisten kannalta olisi iso menetys, jos palattaisiin vuoteen 2010. Silloin oli erikseen sairaalapalvelut, ja jokaisessa kunnassa oli erikseen perusterveydenhuolto, vanhustenhuolto ja sosiaalipalvelut.
Itkonen huomauttaa, että vaikka sote-palveluiden tuottaminen siirtyy maakuntien vastuulle, maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan rahoitus tulee valtiolta.
— Sen vastapainoksi laki voisi olla joustava, jotta maakunnalla olisi harkintavaltaa siihen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään.