Anssi Silvennoinen
Samuli Aallon kotiosoite vaihtui elokuun alussa Norjan Stavangerista Lappeenrannan Kiviharjuun. Lappeenrannan Uimarien tuoreella päävalmentajalla oli kaksi kriteeriä, kun etsinnässä oli asunto uudesta kotikaupungista.
-Olen autoton, eli kaiken piti olla pyöräilymatkan päässä. Ja astianpesukone täytyi löytyä, Aalto, 35, nauraa.
Aalto jatkaa työtä, jota LrU:n edellinen päävalmentaja Eeva Ketola teki oman huippu-uintiuransa jälkeen 15 vuoden ajan. Ketola siirtyi Lappeenrannasta Uinti Tampereen nuorten valmentajaksi.
Aallon päätehtävä on LrU:n kilpauimarien valmentaminen. Hän on muuttanut uimarien harjoituksia hieman aiempaa taitopainotteisemmiksi.
-Yritän auttaa uimareita heidän omien tavoitteidensa saavuttamisessa. Se on tärkeintä. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen. Uimarit ovat täällä kyllä tottuneet harjoittelemaan, mistä on hyvä lähteä eteenpäin.
Aallon ura kilpauinnissa vaihtui jo parikymppisenä altaasta sen reunalle. Nyt valmennusvuosia on takana 14, joista kahdeksan päätoimisena.
Ennen Norjaan lähtöään hän uurasti päävalmentajana kotiseudullaan Oulun Uinnissa ja luotsasi muun muassa Pekingin ja Lontoon olympialaisissa kilpaillutta Noora Laukkasta.
Valmentajaksi ryhtyminen ja kouluttautuminen oli tietoinen valinta.
-Olen ollut tyytyväinen, että harrastuksesta tuli työ. Kun pohjalla on se harrastus, siellä on myös se intohimo tehdä tätä asiaa.
Neljä viime vuotta vierähti Norjan öljypääkaupungissa Pohjanmeren rannalla.
Niistä kaksi ensimmäistä Aalto toimi Stavangerin uimaseuran juniorien päävalmentajana ja siirtyi sitten koko seuran päävalmentajaksi, kun Suomen uinnin huippuosaajiin kuuluva Mika Kekäläinen päätti palata kotimaahan ja Uinti Tampereen valmennuspäälliköksi.
-Yhteistyö Kekäläisen kanssa oli ihan loistavaa. Pystyimme ammentamaan toistemme positiivisia puolia käytäntöön. Omat vahvuuteni ovat järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus. Mika taas on enemmän taiteellinen ihminen.
Stavangerin uimaseurassa oli noin 70 lisenssiuimaria, eli hieman vähemmän kuin LrU:ssa, vaikka norjalaiskaupungissa on 130 000 asukasta.
Seuralla oli ollut tapana haalia menestystä ostamalla muualta Norjasta riveihinsä uimareita, jotka pystyivät voittamaan maan mestaruuskisoissa monta lajia.
-Me suomalaiset yritimme muuttaa sitä ajatustapaa. Painotimme, että ensin työ ja sitten palkinto. Se ajatus ei mennyt ihan yksiin kaikkien kanssa. Seuran kulttuurin muuttaminen olisi vaatinut paljon pidemmän ajan.
Aalto oppi, että valmennustyö itsessään ei ole sen kummempaa Suomen ulkopuolella, ainakaan toisessa Pohjoismaassa.
-Jäi fiilis, että oma osaamiseni riittää varmasti.
Norjan vauraus näkyy siinä, että maan uimaseurat leireilevät ulkomailla paljon enemmän kuin suomalaiset.
-Varainhankinnassa voi aluksi olla samanlaisia ongelmia kuin Suomessa. Sitten vain kohautetaan olkapäitä ja takataskusta löytyy raha, jolla lähdetään ulkomaille muutaman kerran vuodessa useammaksi viikoksi.
Viime viikot ovat kuluneet Lappeenrantaa opetellessa. Yksi piristävistä muutoksista on ollut opetuskielen vaihtuminen englannista takaisin suomeksi.
Tauko äidinkielellä valmentamisesta näkyy vielä. Opetuspuhe hakee jatkuvasti englantiin.
-Toimiminen on kuitenkin helpompaa, varsinkin nuorimpien kanssa, kun kielimuuria ei ole. Pystyn käyttämään kaikenlaisia mystisiä lausahduksia, jotka suomen kieli mahdollistaa.
Ilmapiirin luominen on yksi valmentajan työn tärkeistä osa-alueista.
-Homma altaassa on aika raadollista, mutta sen pitää olla mielenkiintoista ja hauskaakin.
Uimarien valmentamisen ohessa työnkuvaan kuuluu LrU:n seuratoiminnan kehittäminen.
-Seura tarvitsee lisää valmentajia. Nykyiset ovat mielestäni aika kuormitettuja.
Yksi ensimmäisistä havainnoista oli, että uimarien kuivaharjoitustilat ovat Lappeenrannan uimahallissa olemattomat.
Moisen virkaa on toimittanut pikkuinen katsomo.
-Olemme nyt siivonneet pommisuojaa, että voisimme käyttää sitä uimarien jumppatilana.
Aalto haluaa oppia rauhassa kaiken mahdollisen uudesta seurastaan ja päästä kärryille siitä, mitä Lappeenrannassa tapahtuu.
-Katson, mitkä asiat ovat hyvin ja mitä pystymme parantamaan. Oli tarkoituskin, etten tule kuin norsu posliinikauppaan.