Categories
Artikkelit

Talotalkoille jatkoa Kuurmanpohjassa

JOUTSENO. 10 400 vuotta vanhasta talosta on kaivettu osa esiin Muilamäessä. Suomeen tulijat asuivat myös taloissa, toisin kuin ennen luultiin.

Ilpo Leskinen

Ikivanhan talonpohjan kaivaminen jatkuu ensi kesänä Muilamäen arkeologisella tutkimuspaikalla Joutsenon Kuurmanpohjassa. Talosta on kaivettu kaksi nurkkaa esiin viime ja tänä kesänä.

Kuurmanpohjan kaivausten toinen johtaja, arkeologi Tapani Rostedt kertoo, että talon pituus ja leveys näyttävät olevan noin 3,5 metriä. Asuinpaikka on 10?400 vuoden ikäinen.

Juankoskella Pohjois-Savossa on kaivettu esiin saman aikakauden talo, jonka mitat olivat 4 x 4 metriä. Muilamäen talo on Rostedtin arvion mukaan hyvin samanlainen.

Kilometrin päässä Muilamäestä sijaitsee Saarenojan 10?700 vanha asuinpaikka. Se on jääkauden jälkeisen Suomen vanhimpia asuinpaikkoja.

Vuoden 2012 kaivauksissa löytyi asumus, jota vanhempaa ei Suomessa ole. Kaivausalueelle hahmottui kaksi soikiota. Rostedtin mukaan se on kaksihuoneinen kota tai siinä on kaksi eri asumusta.

Asumuksesta ei löytynyt tulisijaa, joten se lienee ollut kesäkäytössä. Samalla selvisi, että kivet oli raivattu pois asumuksen tieltä.

Kuurmanpohjan löydöt ovat osaltaan muuttaneet käsitystä jääkauden jälkeisistä asumistavoista.

Kun nyt keski-ikäinen Rostedt opiskeli arkeologiaa, ei ollut pienintäkään aavistusta, että Suomen varhaisimmalla kivikaudella olisi ollut kiinteää asutusta.

-Aiemmin oletettiin, että Suomen asuttajilla oli kevytrakenteisia asumuksia ja he liikkuivat paikasta toiseen.

Rostedt ja professori Aivar Kriiska ovat todenneet, että Kuur-manpohja on paras paikka Suomessa tutkia jääkauden jälkeistä uudisasutusta.

Useimmilla seudun asuinpaikoilla ei ole ollut myöhempää ihmistoimintaa, joten ammoinen asutuskerrostuma erottuu selväpiirteisesti. Tämä on merkittävä etu tutkimuksille.

Kuurmanpohjasta löytyy pieneltä alueelta eri-ikäistä varhaisasutusta. Tämä tarjoaa Rostedtin mukaan hyvät mahdollisuudet vertailla asumisen ja elämisen muutoksia varhaisimpien vuosisatojen aikana.

Rostedtin mielessä kangastelee jo Muilamäkeä pari sataa vuotta nuoremman asuinpaikan tutkiminen tulevina vuosina. Seuraavana parina kesänä kaivaukset jatkuvat nykysijoillaan rajavyöhykkeellä.

Kuurmanpohjan ikivanha asutusalue

Arkeologi Timo Jussila löysi asuinpaikat kesällä 1999, kun hän etsi Imatralta muinaisjäännöksiä.

Jussila teki samaa työtä Joutsenossa vuonna 1998, jolloin hän ensi kerran kiinnitti huomiota Imatran, Joutsenon ja Venäjän rajaseutuun. Hän todensi, että Itämeren varhaisvaiheet ovat ulottuneet Imatran ja Joutsenon eteläosiin.

Jussila löysi seudulta 16 asuinpaikkaa, joista 13 on Lappeenrannan (Joutsenon) puolella ja kolme Imatran puolella. Ne ovat muinaisten vuonojen ranta-asutusta.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen