Unelma vesitornin kahvilasta elää

Lappeenranta. Etelä-Karjalan liitto on luvannut maksaa puolet vesitornin 50 000 euron suunnittelukustannuksista. Toista puoliskoa odotellaan kaupungilta.

Anniina Meuronen

Erkki Räsänen on ajanut Lappeenrannan vesitornin käyttöönottamista vuodesta 2002 saakka. Hän on tehnyt laajaa pohjatyötä ja muun muassa valmistellut asiaa kaupungin rakennusvalvonnan, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja vesitornin omistajan, Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n kanssa.

Suunnitelmien lisäksi hän

on myös muun muassa teettänyt paitoja, joissa komeilee vesitor-

ni.

— Mielestäni vesitornilla on suuri matkailullinen arvo, joka tukee kaupungin strategiaa. Ennen vesitorni komeili joka paikassa kaupungin viestinnässä.

Räsänen myöntää olevansa vähän kateellinen Kehruuhuoneen saamasta panoksesta ja toteutuksen nopeudesta, kun vesitornille ei tunnu riittävän rahaa. Talkootyölla ei voida enää mennä eteenpäin.

Vesitornin suhteen seuraavana edessä olisi hankkeen kokonaissuunnittelu, johon tarvittaisiin asiantuntija-arvion mukaan noin 50 000 euroa. Etelä-Karjalan liitto on alustavasti luvannut maksaa summasta puolet, toista puolta odotetaan saatavaksi kaupungilta.

Tähän mennessä kertyneet kustannukset Räsänen on rahoittanut omasta pussistaan. Pieni osa on katettu paitamyynnillä.

Lappeenrannan kaupungin rahoitusosuutta vesitornin yleisökäyttöön kunnostamiseksi käsitellään virkamiesten keskuudessa alkuperäisistä suunnitelmista poiketen kuukauden päästä.

— Tässä on nyt monta isoa matkailuhanketta, että niitä pitää priorisoida, kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen sanoo.

Tommy Vesterlund ja Kirsi Ojapelto Energiaverkoista kertovat, että toisinaan he saavat pyyntöjä päästä vierailemaan vesitorniin nostalgian merkeissä.

— Valitettavasti joudumme vastaamaan kielteisesti pyyntöihin, Ojapelto kertoo.

Etelä-Saimaan nettisivulla (esaimaa.fi) voi käydä kertomassa, pitäisikö vesitorni avata yleisölle.

 

Kirjoittaja:
Anniina Meuronen