Laululava palaa Lemille

Lemi. Seurantalo Tapiolan pihapiirissä kohosi sata vuotta sitten laululava. Nyt musiikkiyhdistys rakentaa lavan uudestaan.

Riina Nokso-Koivisto

Sata vuotta sitten lemiläiset kuorot saivat kajauttaa konserttinsa komeasti seurantalo Tapiolan pihapiirissä sijaitsevalla laululavalla. Holvin muotoinen lava oli rakennettu vuonna 1911 Etelä-Karjalan nuorisoseuran vuosijuhlia varten.

Nyt Lemille on päätetty rakentaa uusi laululava alkuperäisen mallin mukaisesti. Myös sijainti Tapiolan ja urheilukentän läheisyydessä on suunnilleen sama kuin alkuperäisen.

Perustukset tehdään tänä syksynä, ja rakennustyöt jatkuvat keväällä. Laululava on valmis viimeistään Lemin musiikkijuhlien alkaessa heinäkuun lopussa.

— Tarkoitus on, että lavan avajaisia vietetään musiikkijuhlien aikana. Laululava on jatkossakin yksi musiikkijuhlien esiintymispaikoista, Lemin musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Eija Räisänen kertoo.

 

Laululavan rakentamisesta vastaa Lemin musiikkiyhdistys, joka on saanut tarkoitusta varten EU-rahaa. Hankkeen kokonaisrahoitus on reilut 100 000 euroa, josta puolet on julkista rahaa.

Loput rahoituksesta, noin 50 000 euroa, on tarkoitus hankkia yksityisiltä sponsoreilta ja talkootöinä. Räisänen toivoo, että yritykset ja yksityiset ihmiset innostuisivat tukemaan hanketta.

Myös Lemin nuorisoseura ja Lemin kotiseutuyhdistys ovat mukana hankkeessa.

— Laululava kunnioittaa hienoa perinnettä. Uskomme myös, että se voi omalta osaltaan vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se on tarkoitettu kaikkien käyttöön, Räisänen sanoo.

Esimerkiksi kaikki eteläkarjalaiset kuorot, orkesterit ja harrastajateatterit ovat Räisäsen mukaan tervetulleita esiintymään laululavalle.

 

Räisänen toivoo, että laululavasta tulisi samanlainen kokoontumispaikka kuin alkuperäisestä lavasta, joka oli erittäin suosittu. Alkuperäinen lava rakennettiin nuorisoseurantalo Tapiolan pihalle pari vuotta sen jälkeen, kun talo oli vihitty käyttöön vuonna 1908.

Lemin nuorisoseuran historiikki kertoo, että kansakoulunopettaja Evert Korttisen johtamat lemiläiset kuorot olivat niin korkeatasoisia, että ne tunnettiin koko maakunnassa. Kuorojen esiintymistä ja muutakin ohjelmaa seuraamaan saapui laululavalle iso joukko ihmisiä.

Laululava purettiin 1930-luvulla. Purkamisen syystä ei ole tietoa.

 

Kirjoittaja:
Riina Nokso-Koivisto