Anne Kokkonen
Lappeenrannan ortodoksisen kirkon uusi kirkonkello seisoo vielä vaiti havujen kätkössä. Seurakuntamestari Kauko Pussinen kuitenkin tietää, millä äänellä pronssinen kaunotar heläjää.
— Tämä pikku-e täydentää olemassa olevien kellojen sointia, Pussinen toteaa ja antaa ääninäytteen matkapuhelimestaan.
Vaikka kellolla on painoa 180 kiloa, sen sointi kuulostaa yllättävän kirkkaalta. Suuri yleisö joutuu odottamaan ensisoittoa vielä jonkin aikaa, sillä kelloa ei ole vielä siunattu tehtäväänsä.
— Tulevissa juhlasoitoissa kaikki kellot soivat yhtä aikaa, Pussinen lupaa.
Juutilan valimossa Kaavilla valettu kirkonkello on paikallisen tiistaiseuran lahja kotiseurakunnalle. Tiistaiseura halusi kunnioittaa samalle päivälle osunutta kirkon praasniekkaa ja omaa 70-vuotisjuhlaansa poikkeuksellisen suurella lahjoituksella.
— Jo kaksi vuotta sitten päätimme kellon hankkimisesta. Tänä vuonna se merkittiin myös talousarvioon, Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan tiistaiseuran sihteeri Soile Rinno kertoo.
Kaikkiin ortodoksisiin seurakuntiin levinnyt Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunnan perustama tiistaiseuratoiminta alkoi 1880-luvulla hyväntekeväisyyttä harjoittaneiden ortodoksinaisten keskustelu- ja ompelupiiristä. Ajan mittaan seurat ovat kasvaneet merkittäviksi toimijoiksi seurakunnissa.
Lappeenrannassa tiistaiseura on rahoittanut muun muassa ikonostaasin kultaustöitä sekä ikonien konservointia. Myös seurakunnan pihakalusteita on korjattu tiistaiseuran tuella. Varoja on kerätty järjestämällä suosittuja joulutorin ja palmusunnuntain myyjäisiä.
Pokrovan kirkkona tunnetun Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kellotornissa uuden tulokkaan ei tarvitse olla yksin.
Tornia hallitsee vuonna 1881 Pietarissa valettu massiivinen kirkonkello, jonka ääntä täydentävät kaksi keskikokoista ja kolme pientä kelloa. Uudelle kellolle tuli tilaa, kun yksi aiemmista kirkonkelloista särkyi parikymmentä vuotta sitten. Vaiennut kello on nyt esillä kirkkotarhassa.
Uuden kirkonkellon siunaaminen tapahtuu Lappeenrannan ortodoksisen kirkon praasniekassa liturgian ja vedenpyhityksen jälkeen lauantaina ensimmäisen lokakuuta.
Kello nostetaan omalle paikalleen kirkontorniin lokakuun ensimmäisellä viikolla.