Kalle Sipiläinen
Lappee-Jukolan myyntituotot jäivät kauas tavoitteesta lähes tauotta jatkuneessa vesisateessa. Kilpailujohtaja Juha Heimalan mukaan tapahtuman tappio nousee jonkin verran yli sadantuhannen euron. Tarkempi tulos varmistuu lopullisen tilinpäätöksen myötä.
— Jukolan viestin riski realisoitui täysimääräisesti meidän kohdalla. Muut ovat tehneet voittoa sadoissatuhansissa euroissa, mutta riski kolahti nyt meille, Heimala sanoo.
Kun yleisö jäi kotiin ja kilpailijat viettivät aikaansa teltoissa tai muualla sateelta suojassa, he käyttivät rahaa ruokaan ja muihin järjestäjien palveluihin vähemmän kuin ennakoitiin.
Myös pysäköintimaksuja jäi saamatta, mutta peltopysäköinnistä ja tiestön käytöstä seurasi lisäkuluja, kun autoja hajosi, traktoreita piti löytää hinaustöihin ja tiet särkyivät.
— Keli Lappee-Jukolan aikaan ei ollut huono, se oli katastrofaalinen, Heimala kuvaa.
Lappeen Riento on tiettävästi ensimmäinen Jukolan viestin järjestäjä, joka jää tapahtumasta tappiolle. Jukolan viestin omistaa Kaukametsäläiset ry, jonka puheenjohtaja Juhani Sihvosen mukaan viestin taloudellinen tulos on 2000-luvulla liikkunut 150 000–350 000 euron välissä paikkakunnasta riippuen.
— Sateita on ollut, mutta että sataa koko ajan ja tuolla volyymilla, ei tule kyllä mieleen, Sihvonen toteaa.
Lappeen Riento, Kaukametsäläiset ja Suomen suunnistusliitto etsivät nyt keinoja, joilla tappiota saataisiin pienemmäksi. Heimalan mukaan Kaukametsäläisetkin ovat tulleet vähän vastaan. On kuitenkin selvää, ettei Lappeen Riento voi toteuttaa tavoitettaan seurarakenteen vahvistamista Lappee-Jukolan tuotoilla.
— Onhan tämä järjestely ja tappiokin jo kokemus sinänsä. Kuten vanha sanonta kuuluu, mikä ei tapa, se vahvistaa.
Heimala kritisoi Jukolan viestin järjestelyvaatimuksia sekä kulurakennetta ja -tasoa, joka nousee yli miljoonan euron. Hänen mukaansa ilman suunnistusliitolle maksettavaa kilpailuveroa järjestäjä pääsisi nollatulokseen.
— Olemme ehdottaneet riskienhallintaa, mutta se on mennyt kuin kuuroille korville. Sieltä on tullut vastaus, että tehän saatte kulut moninkertaisena takaisin.
Lappee-Jukolan kokemukset laittoivat kuitenkin rattaat liikkeelle. Tulevien Jukolan järjestäjien kanssa Kaukametsäläiset on miettinyt huonojen keliolosuhteiden varalta vakuutusta tai rahastoa, johon seuraavien viiden Jukolan viestin järjestäjät osallistuisivat viiden vuoden ajan. Sen jälkeen rahat palautettaisiin.
Lappee-Jukolan aikaan keskusteltiin jo, siirretäänkö tapahtumaa vai järjestetäänkö sitä ollenkaan, kun neljä henkilöä loukkaantui matkalla Jukolaan puun kaaduttua myrskytuulessa heidän päälleen.
— Sääennuste kuitenkin näytti, että tuuli loppuu ja sade alkaa. Itse kisahan meni teknisesti loistavasti, Juhani Sihvonen sanoo.
Hänen mukaansa Lappee-Jukolassa odotukset eivät olleet voiton suhteen suuret, vaan maltilliset, koska peltojukolassa kilpailukeskuksen pystyttäminen ja muu rakentaminen maksoivat tavallista enemmän.
— Esimerkiksi Mikkelissä 2009 ravirata ja jäähallit olivat vieressä, ihmiset pääsivät sisälle. Tosin silloin ei satanut. Mutta jos vastaava tilanne olisi ollut Lappeenrannassa, se ei olisi vaikuttanut niin paljon ihmisten olemiseen ja käyttäytymiseen.
Lappee-Jukola
Jukolan viesti suunnistettiin tänä vuonna Lappeenrannan Raippo-Simolan maastoissa 18.—19. kesäkuuta.
Lappee-Jukolan osanottajamäärä oli kaikkien aikojen toiseksi suurin edellisvuoden Paimio-Jukolan jälkeen. Joukkueita ilmoittautui yhteensä 3 104, suunnistajia oli 17 558.
Talkoolaisten määrä Lappee-Jukolassa oli 2 016, mikä on uusi ennätys.
Massatapahtumaksi kasvanut Jukolan viesti järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1949.