Vain harva keskustan arvotalo suojeltu

Kaavoitus. Lappeenrannan keskustan asemakaavat ovat valtaosin 1970-luvun alusta. Ajastaan jälkeen jääneissä kaavoissa ei ole suojelumerkintöjä.

Ilpo Leskinen, Eevi Kinnunen

Ilman suojelumerkintää oleva Kinnusen talo ei ole ainutlaatuinen arvotalojen joukossa. Lappeenrannan keskustan asemakaavat ovat vuosikymmeniä ajastaan jäljessä.

Keskusta-alueen voimassa olevat kaavat ovat valtaosin 1970-luvun alusta. Tuolloin ei annettu suojelumerkintää monille niistä taloista, joita nyt pidetään arvorakennuksina.

Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä kertoo, että asemakaavojen uudistaminen on aloitettu, mutta työ on hidasta ja sitä riittää ainakin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Kaavojen uudistamisen yhteydessä arvokkaat rakennukset saavat suojelumerkinnän.

-Esimerkiksi Saimaanlinna on voimassa olevan kaavan vastainen. Kaavan mukaan alueelle saa rakentaa vain kolmikerroksisia taloja, mikä oli ajattelutapa 1970-luvun alussa.

Myös esimerkiksi Raatihuoneen vuodelta 1971 oleva asemakaava on vanhentunut.

Pimiän mukaan suojelumerkinnän puuttuminen ei tarkoita sitä, että vanha talo voidaan purkaa, jos omistaja niin haluaa.

Purkulupaprosessin yhteydessä arvioidaan aina, onko kyseisen paikan asemakaava ajanmukainen tai vanhentunut. Lisäksi rakennusvalvonta pyytää lausunnot museolta ja kaavoitusosastolta.

Jos rakennus halutaan purkaa, pitää olla suunnitelma siitä, mitä tulee tilalle.

Tämä tarkoittaa, ettei Kinnusen talon purkaminenkaan ole läpihuutojuttu.

Uusissa kaavoissa arvorakennukset ovat saaneet suojelumerkinnän. Pimiä kertoo, että Snellmanin päiväkodin korttelin asemakaava on päivitetty vuonna 1989. Rakennukset ovat suojeltuja.

-Suojelunäkökulma on herännyt vasta 1980-luvun kuluessa.

Taipalsaarentie 5:ssä, Liisankadun kulmassa, sijaitseva Hietamiehen talo on suojeltu, koska kaava on päivitetty vuonna 2011. Myös energialaitoksen entiset toimitalot ja asemapäällikön talo ovat suojeltuja, sillä asemakaava sai lainvoiman alkuvuonna.

Rakennustutkija Laura Hesso Etelä-Karjalan museosta sanoo, että vanhentuneista kaavoista huolimatta arvorakennusten suojelu kehittyy hyvään suuntaan Lappeenrannan kaavoituksessa. Hän ei halua arvioida, onko keskustassa uhan alla olevia taloja.

-Totta kai lähden siitä, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ja historiallisesti kaupunkikuvallisesti merkittävät rakennukset säilyvät kaupungissa.

Hänen mukaansa kiinteistönomistajat ja kaupunki tunnistavat suojeluarvot yleensä hyvin, kun kyse on vanhoista rakennuksista. Uudet rakennukset ovat usein kiistanalaisempia, sillä niillä ei vielä ole pitkäikäisyyden tuomaa kiinnostavuutta.

Hesson mukaan Koulukadun seurakuntakeskus on hyvä esimerkki modernin rakennusperinnön arvottamisen vaikeudesta. Hesso tietää, että osa kaupunkilaisista pitää rakennusta jopa rumana, mutta hänen mukaansa se on mielenkiintoinen kohde.

-En sano, että se pitäisi suojella, mutta siinä on aikakautensa hyvää suunnittelua ja kiinnostavaa arkkitehtuuria etenkin Raatihuoneen puolella.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen, Eevi Kinnunen